keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Terkkuja Kööpenhaminasta!



Kävin viime viikonloppuna pienellä minilomalla Kööpenhaminassa moikkaamassa Pientä merenneitoa sekä H. C. Andersenia. Mutta eihän reissu ole reissu ilman Disneytä, joten tuli tietysti poikettua käymään myös Amagertorv-torin laidalta löytyvässä Disney Storessa. Kauppa löytyy todella helposti keskustan ostoskadun varrelta ja ihana punainen logo loistaa pitkälle.

Tarkkasilmäisimmät muuten ehkä huomaatte että kaupan ikkunassa on shopDisney.co.uk:n osoite eikä Tanskan Disney Storen osoitetta. Juttelin kaupassa hetken erään Cast Memberin kanssa, joka kertoi että nykyään kaikki Euroopan Disney Storet toimivat verkossa shopDisney.co.uk-sivuston alla. Täällä Suomessa se ei nyt ehkä niin vaikuta, mutta olisi mielenkiintoista tietää miten tuollainen muutos on vaikuttanut maihin joilla oli ennestään oma online-store. Tai että miten mahdollinen Brexit tulee vaikuttamaan tilaamiseen, jos sitten ei voi edes yrittää siirtyä Ruotsin Disney Storesta tilaamaan.





Kööpenhaminan Disney Store on kivan kokoinen kauppa ja hyllyiltä löytyi paljon erilaisia tuotteita eikä vain pelkästään lapsille suunnattuja leluja. Olin etenkin iloinen huomatessani Oh My Disneyn kokoelmaan kuuluvia Disneybound-tuotteita. Myös muutama aivan ihana Loungeflyn laukku ja lompakko huusi nimeäni, mutta jätin ne tällä kertaa ostamatta vaikka upeita ovatkin.

Olin ennakkoon suunnitellut ostavani vain tämän vuoden Sketchbook Ariel -koristeen, mutta voitte vain arvata että mukaani tarttui muutakin. Ei pitäisi päästää materialistista Disney-fania vapaasti tutkimaan Disney Storen ale-hyllyjä, siinä käy lompakolle huonosti.




Tällaisia aarteita mukaani sitten lähti Arielin lisäksi. Tuota ihanaa "Just a pinch of pixie dust" -pussukkaa olen katsellut pitkään shopDisneysta, mutta en raaskinut ostaa sitä täydellä hinnalla. Pussukan sisältä löytyy kumi, viivotin, lyijykynä sekä kuulakärkikynä ja sen alkuperäinen hinta shopDisneyssa oli muistaakseni £10 eli noin 11 euroa. Mutta nyt kun tuo ihanuus oli kuitenkin alennuksessa, niin pakkohan se oli ostaa. Alesta löytyi myös Disney Princess Adhesive Patches -tarroja.

Stationary osatolta sitten löytyi super söpöjä Stitch-muistilappuja, Edna Moden lainauksia sisältäviä lyijykyniä sekä Helinä-keiju vinyylitarroja. Eräältä hyllyltä löytyi myös erilaisia yllätyspusseja ja nappasin yhden Mikki 90-vuotta -aiheisen pussukan mukaani. Kassalla ostin vielä tuon pienen Animators' collection kassin, johon ostokseni sopivasti mahtuivat.

Yllätyksekseni kassalla ollut Cast Member ripotteli vielä "taikaa" kassini sisään ("little bit of extra magic for your day!"). En edes siinä kassalla tajunnut että mitä nuo taikahippuset olivat - kauhuissani ajattelin että hän kuorutti juuri ostokseni glitterillä. Hotellihuoneessa sitten kurkkasin kassin pohjalle ja sieltä löytyi tuollaisia suloisia kultaisia Mikki-hippuja!  


Sketchbook ornament Ariel soittaa pätkän "Part of Your World" kappaleesta




Paketissa on 10 kynää, kaksi kutakin lainausta

Mikki-yllätyspussista voi saada jonkin yhdestätoista eri Mikistä. Minulle osui klassinen Mikki Hiiri

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Disney bucket list

Tämän postauksen myötä blogini on tavoittanut 100:n postauksen virstanpylvään! Jee! Sen kunniaksi ajattelin jakaa oman Disney bucket listini – kuten otsikko jo paljastikin. Pitkään olen miettinyt tämän ”ämpärilistan” kirjoittamista ja nyt sain aikaiseksi jakaa sen teidän ja universumin kanssa. Josko jopa tulisi joskus kaikki kohdat toteutettua tai no muutama kohta taitaa olla hieman haastavampi saavuttaa, mutta aina saa unelmoida!




Disneyn & Pixarin studioilla vierailu

Ensimmäisenä listaltani löytyy studiovierailut, haluaisin ehdottomasti päästä tutustumaan kummankin studion tiloihin. Olisi mahtavaa päästä kurkistamaan Disneyn & Pixarin työntekijöiden elämään studioilla sekä kävellä studioiden käytäville ihastelemaan taideteoksia ja ehkäpä nähdä kurkistus tulevista elokuvista.
Disney on ymmärtääkseni aika tiukka siinä ketkä pääsevät studiolle, mutta Pixar järjestää erilaisia studiovierailuja ulkopuolisille, joten sinänsä mahdollisuus visiittiin on olemassa. En tosin tiedä millainen lottovoitto ja hyvä haltia pitäisi osua kohdalle, että tämän kohdan saisi toteutettua.


Käy kaikissa Disney-puistoissa

Maailmanympärimatka Disney-puistoja kiertäen olisi unelmieni matka, mutta luulen että täytyy tyytyä yksittäisiin vierailuihin pitkällä aikavälillä. Haaveena tietysti on saada kaikki puistot ruksittua omalta listaltani, mutta ainakin Tokion puistoissa haluan päästä käymään sekä alkuperäisessä Disneylandissa Kaliforniassa. Tähän mennessä olen ehtinyt vierailla vasta Pariisin puistoissa.

Disney-puistot:
- Disneyland California
- Walt Disney World
 Disneyland Paris
- Tokyo Disney Resort
- Hong Kong Disneyland
- Shanghai Disney Resort




Saada nimeni elokuvan lopputeksteihin

Hetken jouduin pohtimaan miten tämän asian listaani kirjoitan, mutta sitten keksin tämän kaikenkattavan version. Hauskinta tietysti olisi päästä dubbaamaan joku hahmo ja näin jättää oma pieni jälki Disneyn elokuvien historiaan. En tosin tiedä olisiko minusta ääninäyttelijäksi, koska minkäänlaista kokemusta moisesta ei ole ja ikuisesti muistan viestinnän opettajani kommentin oudosta äänestäni. Joten jos vain jollain ihmeellä saisin nimeni lopputeksteihin, voisin olla vaikka se kahvikärryn työntekijä, niin olisin onnellinen.


Päästä työskentelemään Disneylle

Disney tekee niin paljon muutakin kuin elokuvia, että ehkä on toivoa että jostain löytyisi joku työmahdollisuus minullekin. Pienenä haaveilin, että isona minusta tulee Disney-taiteilija ja pääsen tekemään animaatioita. Tuo haave on toki edelleen elossa mieleni sopukoissa, mutta tällä hetkellä unelmatyö olisi työskennellä konseptitaiteilijana Disney Storelle. Mutta kuten jo ylhäällä totesin, voisin olla vaikka kahvikärryn myyjä, jos se vain olisi Disneyn kahvikäry niin olisin iloinen.





Osallistu D23 Expoon

D23 Expo on varmastikin jokaisen Disney-fanin bucket listalla. Tämä joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma on pullollaan Disneyn taikaa erilaisten paneeleiden ja ohjelmien muodossa. Kaliforniassa järjestettävä kolmipäivänen tapahtuma kattaa siis kaiken Disneyn elokuvista puistoihin ja oheistuotteista keräilyharvinaisuuksiin. Ehdottomasti haluaisin tämän Disney-hurmoksen päästä ainakin kerran elämässäni kokemaan.


Järjestä isot Disney-juhlat!

Tämä on ehkä listani helpoimmasta päästä toteuttamisen kannalta. Olen jo pitkään halunnut joko järjestää tai osallistua Disney-juhliin jossa kaikki olisi Disney teemaista! Siis aivan kaikki; koristeet, ruuat & juomat, aktiviteetit ja tietysti pukeutuminen. Toivon että joku päivä saan tämän edes jollakin asteella toteutettua. Halloween tai joku muu pukujuhla olisi ihan omiaan tähän, jos kaikki vieraat lupautuisivat pukeutumaan teeman mukaisesti. Tällä hetkellä haaveilen myös joskus järjestäväni Ihmemaa teemaisen afternoon tea -hetken, kiitos Pinterestin.





Koe Disney-risteily

Disneyn laivoista olen kuullut niin paljon ihania juttuja ja nähnyt videoita, että olisi mahtavaa päästä tuo Disneyn taika myös risteilyllä kokemaan. Tämä vain vaatii hieman työstämistä sillä olen niitä ihmisiä, jotka tulevat pienestäkin keinumisesta merisairaiksi eli viikon pituinen risteily, olkoonkin Disneyn, olisi aikamoinen koettelemus. Mutta heti kun joku keksii oikeasti toimivan meripahoinvointilääkkeen niin tahdon päästä Disney-laivan kyytiin.


Täydennä taidekirjakokoelmaa Pienen merenneidon taidekirjalla

Olen viime aikoina onnistunut haalimaan muutaman ihanan 90-luvun taidekirjan kokoelmiini, mutta se helmi vielä puuttuu! Pienen merenneidon iso taidekirja olisi sellainen aarre jonka kirjahyllyyni haluaisin.


Päästä käymään Club 33 ravintolassa

Muutamasta Disneyn puistosta löytyy salainen Club 33, jonne pääsevät sisään vain klubiin kuuluvat henkilöt ja heidän vieraansa. Nykyään Club 33 ei ole enää niin salainen kuin aikana ennen sosiaalistamediaa, joten en itke jos en koskaan missään näistä eksklusiivisista ravintoloista pääse käymään, mutta olisihan se aika hieno kokemus! Parempi tietysti olisi vielä jos jollain konsitilla pääsisi itse klubin jäseneksi ja pääsisi nauttimaan tuon statuksen suomista eduista puistoissa. 


Sellaisia unelmia ja haaveita löytyy minun ämpärilistaltani tällä hetkellä. Luultavasti unohdin jotakin todella oleellista ja muutaman jutun jätin ihan tarkoituksellakin pois. Disneyn puistoihin liittyy niin monta asiaa jotka haluaisin kokea, että niistä voisi melkein kirjoittaa ihan oman listan. Pitää myös joskus kirjoittaa Annan tapaan realistisista Disney-unelmista, jotka olisivat hieman helpommin saavutettavissa kuin nämä. :')

Millaisia unelmia sinun Disney bucket listillä olisi?

torstai 30. elokuuta 2018

The Legacy Collection Lady and the Tramp

Huhtikuussa esittelin The Legacy Collectionin uusimman julkaisun Kaunotaren ja Hirviön ja sen postauksen ohessa tuumin, että haluaisin vielä omaan kokoelmaani ainakin Kaunotaren ja Kulkurin kokoelman. En siis voinnut jättää tätä ihanuutta ostamatta kun Amazon sitä minulle ehdotti. TLC-soundtrackkejä näkee välillä Amazonissa todella edulliseen hintaan, maksoin tästä 15€ ( sisältäen posti- ja käsittelykulut). 




Lady and the Tramp -kokoelma julkaistiin jo vuonna 2015, mutta jostain syystä se päätyi omaan kokoelmaani vasta nyt. Elokuvan musiikit ja laulut eivät ehkä ole niitä mieleenpainuvimpia, mutta minulle todella rakkaita. Kaunotar ja Kulkuri oli ensimmäisiä Disney-elokuvia jonka lapsena katsoin, niin monta kertaa että VHS-nauha värisi jatkuvasta kelaamisesta, joten olen kasvanut elokuvan musiikin kanssa.

Lorelay Bové on jälleen luonut aivan ihanat taideteokset soundtrackin kansiin, etenkin tuo etukannen "Bella Notte" -kohtaus on aivan ihana. Pidän myös todella paljon takakannen kuvasta, jossa näkyy Kulkurin siluetti, ja sen värimaailmasta. Etukannen kuvan voisin kuitenkin ottaa isona printtinä seinälleni.





Jälleen kaksi levyä, ensimmäisellä elokuvan tuttu soundtrack ja toisella levyllä sitten arkistoista löytyneitä kappaleita, jotka eivät elokuvaan päätyneet sekä muutama bonusversio elokuvassa kuultavista lauluista.

Kuuntelen tällä hetkellä ensimmäistä levyä, joten sen takia se ei kuvaan päässyt.

Tuttuun tapaan levyjen mukana tulee myös pieni vihkonen, josta löytyy laulujen sanat sekä hieman historiaa elokuvan teosta ja sen musiikista. Tällä kertaa vihkosta löytyy Disney historoitsija Jim Fanningin kirjoittama muutaman sivun teksti elokuvasta sekä Peggy Leen lapsenlapsen Holly Foster-Wellsin kirjoittama lyhyt muistelma isoäitinsä työstä elokuvan musiikin parissa. Näiden lisäksi vihkoseen on mahtunut myös tämän kokoelman tuottajan Randy Thornton mietteitä työstään sekä Russell Schroederin kommentteja "kadonneista kappaleista", jotka löytyvät toisen levyn alusta.

Historiikkien jälkeen on muutama sivu kappaleiden sanoituksia, joiden yhteydessä on jälleen ihania Bovén tekemiä pieniä kuvituksia. Viimeisillä sivuilla saadaan ihailla elokuvan konseptitaidetta ja kuvien vieressä on Dave Bossertin kirjoittamia lyhyitä kuvauksia niihin liittyen.





Musiikin puolesta kokoelma on myös aivan ihana! Ensimmäiseltä levyltä tosiaan löytyy koko elokuvan soundtrack, jota on mukava kuunnella taustamusiikkina ja Bella Notte sulattaa edelleen sydämen. Mutta täytyy sanoa että ihastuin ihan täysin näihin kahteen kadonneeseen kappaleeseen; "I'm free as the breeze" ja "I'm singin' ('cause I want to sing)". Molemmat kappaleet ovat Kulkurille suunniteltuja lauluja, joissa hän laulaa vapaasta elämästään ja olisin niin halunnut kuulla jomman kumman elokuvassa. Omaksi suosikiksini ehkä nousi tuo "I'm free as the breeze", jossa on todella kiva melodia ja pidän sen sanoituksestakin.

Harmi että tälläkään kertaa noiden arkistojen kätköistä löytyneiden kappaleiden sanoituksia ei ole lisätty vihkoon, vaan sieltä löytyvät vain elokuvassa kuultavien kappaleiden sanat. Onneksi niistä on kuitenkin edes hieman kerrottu, vaikka mielelläni olisin taas lukenut enemmänkin.

Kokonaisuutena kuitenkin jälleen kerran aivan ihana ja lämpimästi voin tätäkin soundtrackia suositella. Etenkin tietysti jos Kaunottaren ja Kulkurin musiikki on lähellä sydäntä, mutta pelkästään tuo mukana tuleva vihkonen oli niin mielenkiintoinen että senkin takia suosittelen.

Ja hei kuka muka voi vastustaa George Givotin versiota Bella Nottesta!

maanantai 27. elokuuta 2018

Mietteitä Ihmeperhe 2:sta

Rivien välissä on jonkin verran juonenpaljastuksia, joten jos haluat niiltä välttyä niin kannattaa tämän tekstin lukeminen jättää toiseen kertaan.

Kauan odotettu jatko-osa Pixarin supersankariperheen elämästä saatiin vihdoinkin elokuvateattereihin täällä meilläkin, kun Finnkino esitti sen lasten sunnuntaisaan. Virallinen ensi-iltahan täällä Suomessa on vasta tämän viikon perjantaina 31. päivä. Ihan ensimmäinen maistiainen tosin taidettiin saada jo elokuun alussa, kun ainakin pääkaupunkiseudun Finnkinot näyttivät muutaman esityksen "Back to School" -viikolla.

Itse kävin eilen tuolla lasten sunnuntaissa elokuvan katsomassa 2D:nä ja suomidubeilla, jotka omaan korvaan kuulostivat todella hyviltä! Ihanaa että niin moni ensimmäisessä osassa ollut dubbaaja palasi takaisin rooliinsa ja tekivät aivan nappisuorituksen, vaikka elokuvien välissä onkin ehtinyt kulua 14 vuotta.




Ennen varsinaista elokuvaa nähdään tuttuun tapaan jälleen lyhäri. Tällä kertaa "Bao", se on muuten ensimmäinen naisohjaajan (Domee Shi) ohjaama lyhäri Pixarin historiassa, joka sopi teemaltaan hyvin Ihmeperheen eteen.

Baon juoni kertoo Kanadaan muuttaneen kiinalaisperheen äidin kamppailusta tyhjän kodin kanssa (eng. empty nest syndrome) ja on hyvin vahvasti sidoksissa kahden kulttuurin kohtaamiseen. Sosiaalisessa mediassahan lyhäri sai aikaan aikamoisia tunnekuohuja, koska osa katsojista koki sen todella tunteellisena ja osa taas ei ymmärtänyt sitä lainkaan.

Minusta lyhäri oli ihan suloinen, vaikkakin myös hieman hämmentävä. Hämmennystä aiheutti niin tarinankerronnan keinot kuin juonen vahva side kulttuuriin, joka eroa sen verran omastani, että selkeää samaistumiskohtaa en lyhäristä löytänyt. Mutta eihän sitä aina tarvitsekaan löytää ja Baon visuaalisuudesta taas tykkäsin niin paljon, että varmasti tulee tämäkin lyhäri tulevaisuudessa useampaan kertaan katsottua.




Itse Ihmeperhe 2 oli todella positiivinen ja riemastuttava katselukokemus! Olin perjantaina katsonut ensimmäisen elokuvan muistin virkistykseksi sillä kakkonen jatkuu aikalailla siitä mihin ensimmäinen päättyy. Tietysti halusin myös hieman tuoreemman muistikuvan animaatiotyylistä, jolla ensimmäinen elokuva oli tehty siitä kun on jo ehtinyt vierähtää se 14 vuotta ja Pixarin tyyli etenkin ihmishahmoissa on kehittynyt hurjasti.

Ihmeperhe 2 olikin visuaalisesti paljon miellyttävämmän näköinen kuin edeltäjänsä, eikä se toki ole mikään ihme kun vertaa muita Pixarin uutuuksia studion ensimmäisiin elokuviin, mutta kivasti oli kuitenkin pysytty uskollisena ensimmäisen elokuvan tyylille. Minusta on myös ihan mahtavaa että elokuva itse sijoittuu 60- ja 70-luvun vaihteeseen ja sen ajan tyylistä on ammennettu paljon elokuvan visuaalisuuteen.




Juoni tuntui myös paljon eheämmältä ja kiinnostavammalta kuin ensimmäisessä elokuvassa. Tietysti jatko-osiin on helpompi lähteä kehittämään monipuolisempaa juonta kun hahmot ja maailma ovat jo katsojille tuttuja. Nyt tuntuikin että päästiin paljon paremmin mukaan Vaaran perheen elämään kuin ensimmäisessä, myös hahmojen peroonat tulivat paremmin esiin - tästä tosin myös kiitos hienolle animaatiolle, joka tuki paljon paremmin ilmeitä ja eleitä kuin ensimmäisen osan.

Sinänsä elokuvan juonessa ei ollut mitään kovin ihmeellistä, mutta mielestäni ihan toimiva kokonaisuus kokoperheen supersankarielokuvalle. Kehuja täytyy ehdottomasti antaa vahvasta naispääosasta, joka Ellillä / Neiti Rajattomalla elokuvassa on, sekä Ilonan ihanasta kasvutarinasta murrosiän tunnemyllerryksessä. Ja kuten jo mainitsin oli mukava päästä mukaan perheen arkeen, olen aika varma että moni vanhempi koki useita samaistumisen hetkiä kun näimme Ilarin / Herra Ihmeen kamppailevan perhearjen kanssa.

Pikkuinen Jaska-vauva varastaakin elokuvan kirkaimman valokeilan tempuillaan ja vaikka en yleensä ole mikään slapstick-huumorin ystävä niin nyt kyllä tuli naurettua ääneen monessa kohtaa. Ilahduttavaa oli myös huomata että elokuvan huumori oli todella hyvin tasapainossa ja jakaantui tasaisesti lapsille ja aikuisille. Toki mukaan mahtuu ne pakolliset "tämän ymmärrät vasta aikuisena" -vitsit, mutta useat humoristiset kohdat oli rakennettu niin että koko yleisö sai varmasti hymyn huulilleen.

Ainoa pieni miinus tulee siitä että elokuvan "yllättävä" juonenkäänne oli aika itsestäänselvä enkä usko että pahis pääse ainakaan vanhempaa katsojaa yllättämään. Minulla olisi vähän enemmänkin motkotettavaa pahiksesta ja motiiveista, mutta taidan jättää ne ajatukset hautumaan ainakin siksi aikaa että näen elokuvan uudestaan.




Ensimmäisen katselukerran perusteella sanon siis että aivan mahtava elokuva! Toki pieniä miinuksia, mutta vähissä ovat tänä päivänä elokuvat, jotka onnistuvat täysin yllättämään. Eikä tämä ehkä ihan Top3 parhaat Pixar leffat -listalleni yllä, mutta ehkäpä Top5:n jo yltäisi. Aivan varmasti tulee käytyä katsomassa elokuva myös uudestaan teatterissa, sillä en todellakaan malta odottaa blu-ray -julkaisua että näkisin elokuvan uudestaan. Ehkäpä täytyy suunnata jo ensi-iltaan katsomaan originaaliversio. ;)

( kuvat: imdb )

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Paper Dreams The Art & Artists of Disney Storyboards



John Canemakerin kirjoittama "Paper Dreams The Art & Artists of Disney Storyboards" on nimensä mukaisesti kirja Disneyn tarinankerronnasta sekä taiteilijoista storyboardien takana. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja siitä on tehty toinen painos vuonna 2006. Itselläni on tuo -99 vuoden painos, mutta ymmärtääkseni kakkos painos on identtinen ensimmäisen kanssa. 

272 sivuun mahtuu runsaasti kuvia, mutta kirjassa on myös reilusti luettavaa. Canemaker kirjoittaa todella mielenkiintoisesti storyboardien synnystä ja niiden vaikutuksesta animaatioiden tarinankerrontaan. Kirjassa esitellään myös lukuisia Disneyn taiteilijoita studion alkuajoista aina 90-luvun lopulle muun muassa Bill Peet, Ted Sears, Carl Barks, Joe Ranft ja Chris Sanders.




John Canemaker on animaattori, historioitsija ja kirjailija, joka on kirjoittanut useamman teoksen länsimaisen animaation alkuajoista. Canemakerin näkökulma sekä animaattorina että historioitsijana tuo kirjaan ehdottomasti mielenkiintoisen lisän, tekstistä selvästi välittyy Canemakerin oma henkilökohtainen mielenkiinto aiheeseen. 

Paper Dreams on jaettu esipuheeseen sekä kymmeneen lukuun, joista osa keskittyy enemmän yleisesti storyboardien osaan Disneyn tarinankerronnassa ja osa luvuista taas keskittyy sitten selkeämmin taiteilijoihin. Oma suosikkini näistä luvuista on kolmas luku "Walt as Storyman", joka tietenkin kertoo Walt Disneyn tavasta kertoa tarinoita, tavasta työskennellä ja kannustaa työntekijöitään parempaan lopputulokseen.




Storyboardit eli kuvakäsikirjoituksethan ovat alunperin Disneyn kehittämä tapa hahmottaa tarinan kulku ennen animointia. Ensimmäiset storyboardit 1920-luvulla olivat hyvin sarjakuvamaisia, ruutu ruudulta kerrottuja tarinoita, niitä käytettiin muun muassa Steambot Willien ja muiden lyhytanimaatioiden luomiseen. Paper Dreams kokoaa yhteen kattavasti storyboardien kehittymisen 20-luvulta tähän päivään sekä eri taiteilijoiden tyylien vaikutuksen kuvakäsikirjoitusten luomiseen.

Samalla kun kirjassa sukelletaan storyboardien historiaan niin päästään myös kurkistamaan studion historiaan. Taiteilijoihin keskittyvissä luvuissa Paper Dreams esittelee tyylin ja tarinankerronnan lisäksi miten taiteilijat kommunikoivat studiolla keskenään ja miten taiteilijat suhtautuivat stoarybordeistaan saamaansa kritiikkiin.




Reiluun kahteensataan sivuun mahtuu siis varsin laaja katsaus animaation sekä Disneyn studion historiaa. Canemaker on haastatellut useita animaattoreita sekä storyboardtaiteilijoita, joten kirjasta löytyy historian lisäksi myös hauskoja kertomuksia kulissien takaa.

Lukemisen lisäksi kirjasta löytyy tietenkin runsaasti kuvia ihasteltavaksi ja tutkittavaksi. Pääpaino kuvissa on storyboardeissa, mutta mukaan mahtuu myös valokuvia taiteilijoista työskentelemässä studiolla sekä muutamia yksittäisiä luonnoksia ja konseptikuvia. 













Minun makuuni Paper Dreams on oikea aarreaitta, runsaasti kuvia tukemassa mielenkiintoista tekstiä aiheesta joka kiinnostaa. Suosittelen siis ehdottomasti kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet storyboardeista ja niiden historiasta. Toki kirjasta löytyy paljon ihasteltavaa kenelle tahansa Disney-fanille, etenkin jos studion historia ja kehitys kiinnostaa - ja tosiaan pelkästään kuvien ihasteluun saa upotettua hyvän tovin. 

Kuvien valinnasta annan muutenkin kirjalle paljon plussaa sillä mukaan on mahtunut monia kaikille tuttuja klassikkoja, mutta myös hieman tuntemattomampia lyhäreitä ja löytyypä kirjasta muutama kuva myös elokuvista, joita ei koskaan toteutettu. Eli kuten sanoin aarreaitta!
Ainoa pieni miinus on se että kuvien yhteyteen on harvemmin selkeästi merkitty kenen käsialaa ne ovat, välillä saa oikein tekstin seasta metsästää että kuka taiteilija on ollut kyseessä. 

Tämä on muuten postaus, joka on pyörinyt melkein vuoden luonnoksena bloggerissani, koska en millään keksinyt mitä muuta kuin ylistyssanoja voisin kirjoittaa. Nyt vihdoinkin onnistuin kuitenkin kokoamaan muitakin ajatuksiani kirjasta, vaikka edelleen olisin tahtonut vain hehkuttaa tätä mieletöntä teosta ja sen ihanaa sisältöä. 

Paper Dreamsin lisäksi Canemaker on muuten kirjoittanut kirjan "Before the Animation Begins - The Art and Lives of Disney Inspirational Sketch Artists" (1996), jota on useassa paikassa kutsuttu Paper Dreamsin sisarteokseksi ja jota kovasti kokoelmiini kaipaisin. Tällaiset taidetta ja historiaa sisältävät kirjat ovat vain niin mielenkiintoista luettavaa, että ne ehdottomasti omaan kokoelmaani haluaisin ihasteltavaksi.