Yay Liebster Award!

Rinki tinki tinkin ja Ihmeiden aukion ihana Anna palkitsi minut ja lasipurkkini Liebster Award -tunnustuksella reilu viikko sitten blogissaan Ihmeiden aukio ja olen todella otettu, miten ihana joululahja! En ollut ennen kuullut kyseisestä tunnustuksesta, mutta onneksi Anna oli omassa postauksessaan kertonut mistä tässä on kyse.

"Tunnustus annetaan blogeille, jotka ovat hyviä ja joilla on vähän lukijoita. Liebster Award -tunnustuksen avulla blogeja halutaan saada muiden tietoisuuteen, eli tunnus on tavallaan muiden blogien mainostusta positiivisessa ilmapiirissä." Anna, Ihmeiden aukio

 Kaunis kiitos siis Annalle tästä mahtavasta tunnustuksesta ja hauskoista kysymyksistä :)

Liebster Award -tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.
2. Laita palkinto (yllä oleva kuva) esille blogiisi.
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa.
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen.
7. Ilmoita palkitsemasi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Tuo sääntöjen neljäs kohta tuotti hieman hankaluuksia, sillä Anna ehti omassa postauksessaan jo antaa tunnustuksen kaikille, joille olisin itsekin halunnut tämän tunnustuksen jakaa. Seuraan aika vähän blogeja ja suomalaisten Disney-blogien lisäksi tulee lähinnä seurattua vain suosituimpia, joilla on jo tuhansia lukijoita. Toivottavasti en siis ihan ilkimys ole, kun en tällä kertaa jaa tunnustusta eteen päin.

Tässä kuitenkin vastaukseni Annan laatimiin kysymyksiin, joista osaa piti oikein toden teolla miettiä.

1. Milloin ja miksi päätit aloittaa blogin pitämisen? 
En osaa tarkasti sanoa milloin päätin aloittaa blogin pitämisen, joskus vuosi sitten. Ensiksi minun oli tarkoitus pitää blogia uudenvuodenlupauksistani, mutta jostain syystä se jäikin vain ajatukseksi. Olin kuitenkin jo blogipohjan luonut tänne ja ajatus omasta blogista jäi kummittelemaan.
Jonkin aikaa olen Disney-blogeja ja -vlogeja seurannut, joten sieltä tulikin sitten innostu alkaa pitämään omaa Disney-aiheista blogia. Tuntui mukavalta ajatukselta päästä jakamaan oma rakas harrastus muiden kanssa :)


2. Kuinka kauan sinulla menee keskiverroin yhden blogitekstin kirjoittamisessa? 
Enpä ole koskaan ajastanut, mutta sanoisin että puolesta tunnista pariin tuntiin. Riippuu hyvinkin paljon että mitä olen kirjoittamassa. Eniten aikaani vie kuvien ottaminen ja muokkaaminen blogiin sopiviksi. Tulevaisuudessa kyllä yritän tsempata tekstienkin kanssa, kun aina välillä tuntuu että lähden ihan sivupoluille varsinaisesta aiheesta ja kylvän samoja adjektiiveja joka postauksessa. :')


3. Mikä asia kuuluu erottamattomasti jouluusi, jota ilman joulu ei ole joulu? 
Perhe. En voisi kuvitella viettäväni joulua missään muualla kuin perheeni kanssa.

Mickey's Once Upon a Christmas (1999)

4. Mitä vuonna 2016 ilmestyvää elokuvaa odotat eniten? 
Oh ensi vuonna tuntuu tulevan niin paljon elokuvia etten tiedä mitä niistä odotan eniten :D
Moana, Zootropolis, Finding Dory, Alice Through the Looking Glass, Captain America: Civil War, Suicide Squad....


5. Mikä on tärkein esineesi, jota ilman et voi elää? (Kännykkää ja tietokonetta ei lasketa mukaan.) 
Tämä oli kyllä vaikea kysymys ja tosissani pohdin mikä olisi niin tärkeä esine, etten pystyisi sitä ilman elämään. Ensin meinasin sanoa kahvinkeitin, koska lievä kofeiiniaddiktio minulla on, mutta kyllä kahvinkeitintäkin tärkeämpi esine minulle on rannekelloni. En pystyisi elämään ilman sitä ja jos aamulla unohdan laittaa kellon ranteeseeni olen koko päivän ihan hukassa.


6. Mikä on ensimmäinen elokuva, jonka muistat nähneesi elokuvateatterissa? 
Notre Damen kellonsoittaja, kummitätini tytär vei minut ja veljeni sitä katsomaan. En ole varma oliko se oikeasti ensimmäinen elokuva, jonka teatterissa näin, mutta kysymyksen mukaisesti se on ensimmäinen jonka muistan nähneeni - oli varmaan sen verran jännä, että jäi mieleen. :)

7. Mitä harrastat? 
Disneyn ja blogin pitämisen lisäksi harrastan piirtämistä sekä epäsäännöllisesti jousiammuntaa ja lenkkeilyä. Saattaa olla että uudenvuodenlupauksissa tulee taas luvattua, että lisään liikuntaa arkeeni.


8. Mihin Disney-elokuvan lauluun voisit herätä joka päivä? 
Herään aamuisin remix-versioon Pienen merenneidon "Part of Your World" -kappaleesta. En todellakaan ole aamuihminen, joten tarvitsen jotain räväkkää ravistelemaan minut hereille siksi remix-versio. Aikaisemmin minulla oli herästyäänenä Tarzanista Phil Collinsin kappale "Son of Man" ja seuraavan kerran kun ääntä vaihdan taidan ottaa Urheasta tutun "Touch the Sky" -kappaleen aamunaloitukseeni.


9. Keneen Disney-hahmoon samaistut parhaiten?
Tätä piti hetki miettiä, mutta sitten syttyi lamppu ja sain todellisen ahaa-elämyksen. Samaistun parhaiten pikkuiseen Wall-E robottiin, joka tekee tunnollisesti työtään ja keräilee kaikenlaista mielenkiintoista. Olen myös romantikko ja Wall-E:kin tuntuu pitävän romanttisista eleistä ja elokuvista, joten sieltäkin löytyy yhtäläisyyksiä. :)

10. Mikä on mielestäsi paras Disneyn studioiden näytellyistä elokuvista?
Maija Poppanen on nostalgisista syistä yksi minulle rakkaimmista Disneyn näytellyistä elokuvista, mutta pidän myös kovasti Lumotusta sekä Kuolleiden runoilijoiden seurasta.


11. Minkä Disney-klassikon tarina muistuttaa eniten sinun tähänastista elämäntarinaasi?
Apua mikä kysymys :D En oikein tiedä muistuttaako mikään Disney-klassikko omaa elämääni, vaikka joitakin yhtymäkohtia varmaankin löytyy. Oma elämäni on ollut aika tasaista tahtia ja siitä puuttuu kaikki dramaattiset juonenkäänteet, joita elokuvista löytyy. Ehkä eniten yhteistä löytyy siis Liisa Ihmemaassa tai Nalle Puh -elokuvien juonista, sillä lapsena leikin paljon mielikuvitus maailmoissani ja pehmoleluni olivat rakkaimpia leikkikavereitani, joiden kanssa koin mahtavia seikkailuja.

Tahdon toivottaa...

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille! :)

"Eiks oo hienoi, ne on mun joululahja mulle!"

Otsikko on hieman Kuzcoa mukaillen, koska lausahdus tuntui sopivan tähän postaukseen kuin porkkana lumikon nenäksi. Eivät nämä varsinaisesti joululahjoja ole, vaikka ehkä sitä hieman käytin verukkeena kun veronpalautuksiani tuhlailin ;)

"The Disney Book", "The Art of Big Hero 6" sekä "The Art of" -postikorttikokoelmat

Aloitetaanpa vaikka Adlibriksen saalistani, johon kuului kyllä muutama muukin kirja, mutta kun eivät olleet Disney aiheisia niin jäivät pois kuvasta. Adlibriksellä oli Black Fridayn kunniaksi -20% kaikista tuotteista (osasta enemmänkin) ja tietysti käytin sen hyväkseni.

The Disney Book napsahti ostoskoriini ensimmäisenä sillä se on ilmestymisestään asti ollut toivelistallani. Teen muuten kirjoista aivan varmasti omat postaukset, joten en niistä nyt kamalasti vielä kerro :) Mutta sanottakoon, että mitä olen ehtinyt Disney-kirjaa selailla niin se on hauska ja kattava läpileikkaus kaikesta Disneystä. Kovin syvällisesti aiheista ei ole kerrottu, koska kirja on vain 200 sivuinen ja kuvia on käytetty runsaasti. Minulle tuli tästä vähän mieleen lapsuuden tietokirjat ja ehkäpä tämä on juuri sellaiseksi ensimmäiseksi Disney-tietokirjaksi tarkoitettukin.

Big Hero 6:n ja Inside Outin taidekirjojen välillä mietin jonkin aikaa ennen kuin lopulta päädyin BH6:n. Tätä en ole vielä ehtinyt sen kummemmin edes selailla muuta kuin kuvien osalta, mutta täytyy sanoa että kirja teki vaikutuksen heti ensisilmäyksellä. Onnistuin avaamaan kirjan sivulta, jossa esitellään San Fransokyon suunnittelua ja vau! Kirjassa on todella hienon näköistä konseptitaidetta, enkä malta odottaa että löydän hetken omaa aikaa jotta pääsen lukemaan.

Pixarin ja Disneyn "the art of" -postikorttikokoelmien vol2:set

Nämä ihanat postikorttikokoelmat ovat myös roikkuneet toivelistallani odottamassa sopivaa hetkeä. Aikaisemmat, eli volume ykköset, löytyvät jo hyllystäni, joten olihan nämäkin pakko saada. Etenkin Disneyn vol2 oli ehdoton hankinta, koska laatikossa olevat postikortit kattavat Disneyn taidetta vuosilta 1989-2014 ("the renaissance and beyond" lukee laatikon kannessa).

Jos joku ei ole näihin aikaisemmin törmännyt, niin kyseessä on 100 postikortin kokoelma Disneyn / Pixarin taidetta aina konseptitaiteesta elokuva stilleihin, aina muutama kortti per elokuva. Itse olen aivan ihastunut näihin ja laatikoihin mahtuu aika kattava kokoelma kaunista taidetta ihailtavaksi. Plus nämä ovat käytännöllisiä, jos siis raaskii lähettää kortteja eteenpäin ;) Itse olen muutaman lähettänyt, mutta kyllä ne omat suosikit pysyvät ihan omassa korttikokoelmassani.

Disney Storen ihanuuksia!

Adlibriksen jälkeenkin veronpalautuksia oli vielä sen verran jäljellä, että uskalsin suunnta Disney Storen sivuille, josta aina löytyy liikaa kaikkea ihanaa. Disneyn joulukoristeita himoitsin kovasti ja ne olivat oikeastaan syy miksi sivuille eksyin, mutta tilausta tehdessäni kaikki ihanat koristeet olivat loppuunmyyty. Olen aika nirso joulukoristeiden suhteen, joten ei tullut sorruttua Star Wars -koristeisiin (vaikka se BB-8 aika suloiselta näyttikin...) tai glitteri kuorutettujen kuplien sisällä oleviin Prinsessa-koristeisiin.

Ihana Tiku & Taku -kangaskassi edestä ja takaa. (koko 50cm leveä ja 39cm korkea.)

Mutta eivät koristeiden "sold out" ilmoitukset shoppailuani sen suuremmin häirinneet, kun löysin ylärivin valikosta D/Style kohdan. Tuo Tiku & Taku -kangaskassi oli rakkautta ensisilmäyksellä ja sen suuremmin miettimättä se sujahti ostoskoriini. En tosiaan edes katsonut minkä kokoinen kassi on, joten hieman yllätyin sen valtavasta koosta - mutta ihan positiivisesti :D

Kassi on tehty tukevan tuntuisesta kankaasta, siinä on vetoketju ylhäällä sulkemista varten ja sisältä löytyy pieni tasku esimerkiksi avaimille tai puhelimelle. Hintaa laukulla oli 15,95 puntaa. Minun pakkaustottumuksiini aivan täydellinen viikonloppulaukku, koska tähän todellakin mahtuu kaikki tarpeellinen.

Sama ihastus jatkui näihin suloisiin meikkipusseihin, joista en osannut valita kummasta pidin enemmän, joten fiksuna aikuisena ostin tietysti molemmat. Pussukat ovat samaa kangasta kuin tuo kassi ja vetoketju kulkee kolmen sivun poikki, joten pussukat saa kunnolla auki. Mikä on mielestäni mahtava juttu, koska se helpottaa pussin puhdistamista mikäli se on tarpeen (ja yleensähän se meikkipussien kanssa on).

Eikä näitä toki meikkipusseina tarvitse käyttää, vaikka niitä sellaiseksi tituleerataan. Jos vielä käyttäisin penaalia, enkä laukun pohjalla pyöriviä kuulakärkikyniä, niin toinen näistä olisi ehdottomasti päätynyt penaaliksi :) Hintaa näillä oli 7,95 puntaa per pussukka.

Vielä viimeisenä uusin teemukini, jossa tärkeintä on koko ja hieman myös muoto. Disney Storesta löytyy vaikka kuinka paljon ihania mukeja ja kelpuuttaisin kyllä melkein kaikki niistä hyllyyni, mutta tällä kertaa metsästyksessä oli perusmuki vanhan kovia kokeneen tilalle. Tämä Mikki-muki täytti kriteerini, joten hetken harkinnan jälkeen sekin päätyi ostoskoriini. Mukin hinta oli 8,95 puntaa.

Että nyt on taas hetkeksi Disneytä, vaikka uskallan vielä toivoa että Joulupukkikin minua muutamalla Disney aiheisella asialla muistaa ;) Entäpä oletteko te muut ostaneet itsellenne joululahjoja tai kirjoittaneet Joulupukille Disneyn inspiroimia toiveita?

Pieni merenneito valkokankaalla!

Elokuvateatteri Orion on tuonnut valkokankaalleen useita Disney-klassikoita viime vuosien aikana ja tällä kertaa vuorossa oli iki-ihana Pieni mereneito. Näytöksiä oli alunperin ohjelmistossa vain kaksi, sing-along-näytös sekä tavallinen, mutta runsaan kysynnän vuoksi Orion lisäsi ohjelmistoonsa vielä kaksi sing-along-näytöstä, jotka ovat nekin jo loppuunmyytyjä.

Enkä yhtään ihmettele. Itse taisin jopa kiljahtaa ääneen, kun kuulin mahdollisuudesta nähdä Pieni merenneito, oma suosikkini, valkokankaalta ja vieläpä sillä alkupeäisellä dubbauksella! Itse ostin siis liput tuohon tavalliseen näytökseen, joka oli viikko sitten sunnuntaina 22. päivä. 

Liput näytöksiin tulivat myyntiin jo heinäkuussa, jolloin minäkin omani ostin, ja siitä lähtien laskin päiviä näytökseen. Minulle Pieni merenneito on se lapsuuden klassikko, jota katsoin uudestaan ja uudestaan, niin että VHS-kasettini on monesta kohtaa lähes rikki kulunut. Punaisessa kotelossaan oleva VHS löytyy edelleen hyllystäni, vaikka en olekaan pystynyt sitä kymmeneen vuoteen katsomaan.  

Muistan vähän liiankin elävästi miltä tuntui katsoa Pieni merenneito ensimmäistä kertaa DVD:ltä ja kuulla uusi dubbaus, etenkin kun odotin tuota tuttua vanhaa. Taisin melkeinpä itkeä ja valitin koko elokuvan ajan vieressä istuneelle ystävälleni kuinka kaikki kuulosti väärältä ja ennen kaikkea osa repliikeistä oli täysin vääriä!

Se on tinkeliharava!

Kun kuukausien odotus oli ohi ja istuin Orionin ihanassa salissa odottamassa että valot sammuvat, tuntui kun olisi ollut lapsuuden jouluaatto. Eikä todellakaan tarvinnut pettyä. Jo elokuvan ensimmäisten minuuttien aikana sain kylmiä väreitä, sillä kyseessä tosiaan oli tuo alkuperäinen versio, jossa siis myös alussa nähtävät tekstit ja elokuvan nimi on käännetty suomeksi. 

Ja ne ääänet! Voi että, miten ihanaa oli kuulla tuo lapsuudesta tuttu dubbaus ja nytkin hiljaa itsekseni toistin repliikkejää. Ihmeelisen hyvin tuo alkuperäinen dubbaus on mieleen syöpynyt, vaikka tässä vuosien aikana olen oppinut sietämään uuttakin dubbia sen verran, että voin katsoa elokuvan suomeksikin DVD:ltä. 

Kuvanlaatu ei toki vanhassa kelassa ollut se paras mahdollinen, mutta minusta se jotakin sopi tähän eikä juurikaan häirinnyt. Sanon juurikaan, koska elokuva oli luultavasti useammalla kelalla ja kun kela vaihtui leikkautui elokuvasta muutama sekuntti pois ja kesti hetken että kuva taas tarkentui. Mutta eivät nämäkään nyt suuria virheitä olleet, etenkin kun elokuvan on nähnyt tuhansia kertoja ja tietää mitä niiden muutaman sekunnin aikana tapahtuu.

Kaiken kaikkiaan tämä oli kyllä aivan ihana kokemus ja miten mahtavaa on päästä näkemään oma suosikki oikein elokuvateatterissa. Toivottavasti Orion jatkaa tulevaisuudessakin vanhempien Disney-klassikoiden esittämistä ja ehkäpä saadaan Pieni Merenneitokin vielä uudestaan tämän syksyn suosion ansiosta.

Ainakin näillä näkymin uudempaa Disneyä on luvassa, sillä Orion julkaisi eilen tiedon, että helmikuussa 2016 on luvassa kaksi Frozen sing-along-näytöstä. Liput näytöksiin tulevat myyntiin 15.12 ja lisätietoa löytyy tapahtuman facebookista.

Onko kukaan muu käynyt katsomassa Pientä merenneitoa Orionissa tai menossa? Entäpä jaksaako Frozen vielä innostaa? Itse vielä hieman harkitsen, mutta voi olla että tulee lippu ostettua :)

kuvat: http://disneyscreencaps.com/the-little-mermaid-1989/

The Legacy Collection Bonusmateriaalit

Tuossa Pocahontasin Legacy Collectionin esittelyssä totesin, että en ole koskaan kokeillut laittaa levyjä koneeseeni. Jokaisessa kotelossa on kuitenkin aina kehoitus: "Please insert CD into your computer to experience bonus content." Teksti jatkuu vielä huomautuksella, että bonusmateriaalin avaaminen vaatii internet yhteyden.

En tiedä mistä olin saanut mielikuvan, että levyillä olisi jonkinlainen maakoodi ja näin ollen bonusmateriaalit eivät aukeaisi muualla kuin Amerikassa. Onneksi Disnerd Dreamsin Paula vinkkasi kommentissaan, että ei niissä mitään rajoitusta ole vaan pitäisi aueta ongelmitta täällä Pohjolassakin :)

No päätinpä sitten kokeilla, että mitähän jännää sieltä avautuisi ja syötin tuon Pocahontas TLC:n kakkoslevyn koneelleni. Minulla on käytössä iMac, joten tietysti iTunes ensimmäisenä avasi kappaleet soittolistalle, mutta työpöydälle ilmestyi myös "Internet Features" kuvake.

Koska epäilin että Pocahontasin levyssa oli vikaa kokeilin myös Pienen Merenneidon levyä

Tuplaklikkaus kuvakkeelle ja seuravaksi aukesi kansio, josta löytyi "Click Me" -tiedosto. Noh tuplaklikki sitten sillekin ja hetken odottelu, että mitähän jännää sieltä aukeaisi.

Kuvat nyt ovat Pienestä Merenneidosta, mutta tähän asti mentiin Pocahontaksen kanssa samalla linjalla. "Click Me" -tiedosto avasi koko näytön kattavan kuvan, jossa näkyi kyseisen TLC:n kansikuva sekä yksinkertaiset linkit "Internet features" "Help" ja "Exit".

Help on pelkkä drop down valikko, joka ohjeistaa miten levyän sisältöä pääsee kuuntelemaan, jos kone ei automaattisesti osaa avata musiikkitiedostoja.

Minä kuitenkin klikkasin "Internet features" linkkiä.

Aukeaa pieni ikkuna, joka kertoo ottavansa yhteyden nettiin. Laatikossa on myös linkki bonusmateriaalihin siltä varalta että selain ei käynnisty automaattisesti. Siihen ei kuitenkaan tarvinnut turvautua sillä Safari pomppasi iloisesti ylös dockistani ja....

Ei mitään? Pelkkä tyhjä kansio. No onneksi sentään löytyi polku, jolla pääsin aikaisempaan kansioon. (Joku IT-ihminen voisi kertoa mitä nämä index-sivut, polut ja sisäkkäiset kansiot ovat oikeilta nimiltään.) Klikkasin itseni siis tuonne "Parent Directory"

Ja sieltäpä löytyikin kaikkien tähän mennessä julkaistuiden TLC soundtrackien kansiot! Klikkailin kansiot läpi ja huvittavaa kyllä kaikki muut avaavat aina oman bonusmateriaalinsa, mutta Pocahontas johtaa vain tyhjälle sivulle. En tiedä onko Pocahontas joutunut koodausvirheen uhriksi vai eikö levyllä yksinkertaisesti ole lisämateriaalia, mutta miksi kotelossa sitten olisi kehoitus CD:n syöttömisestä tietokoneelle?

Katsoin kuitenkin läpi kaikki nuo muut kansiot ja bonusmateriaalina on aina noin 5-10 minuutin pituinen video. Aristokateissa, Tuhkimossa, Fantasiassa, Pinocchiossa ja Toy Storyssa on video, joka esittelee kyseisen TCL kokoelman, kertoo hieman elokuvasta ja miten musiikki siihen syntyi.

Kaunottaren & Kulkurin, Maija Poppasen, Leijonakuninkaan ja Pienen Merenneidon bonusmateriaalina on kaikilla sama videoklippi, jossa Lorelay Bove kertoo kuvitustyöstään. Hieman tylsää että kaikkiin näihin on laitettu sama 5min pituinen klippi :(

Prinsessa Ruususen bonusmateriaali jää myös uupumaan

Että sinänsä mitään suurta ja ihmeellistä ei näistä bonusmateriaaleista löydy. Toki nuo "making of" -tyyppiset videoklipit ovat ihan mielenkiintoisia, mutta jotenkin kuvittelin että bonusmateriaalia olisi sitten ollut enemmänkin. Olisi ollut hienoa nähdä esimerkiksi videoklippejä kappaleiden nauhoituksista (varmasti niitä Disneyn arkistoista löytyy). Konseptitaiteelle olisi voinut olla galleria, jossa niitä pääsisi ihastelemaan suuremmassa koossa, vihkossa kun ovat niin pienellä. Minulle jäi näistä sellainen tunne, että on vain ollut pakko keksiä vielä vähän jotain extraa.

Käyvätköhän Disneyn lakimiehet kimppuuni jos jaan tuon kansion osoitteen, josta nuo bonusmateriaalit löytyvät? Noh ehkä vinkkaan vain että http://waltdisneyrecords.com/ löytynee lisätietoa ;)

The Legacy Collection Pocahontas

Herätelläänpä blogi syystauvoltaan uuden the legacy collection esittelyn voimin. Otsikon lukeneet huomasivatkin, että tällä kertaa kyseessä on Pocahontaksen soundtrack :) Tämä ihanuus kolahti kotiini postin mukana jo lokakuussa ja olenkin ehtinyt tässä kuukauden aikana kuunnella molemmat levyt useampaan kertaan.

Aloitetaan kuitenkin esittely perinteisesti kansikuvilla:

Kansitaide on jälleen Lorelay Boven käsialaa ja varsinkin tuo etukansi on mielestäni todella kaunis. Pidän etenkin tuosta sen värimaailmasta, takakansi puolestaan on hieman liian synkkä minun silmääni. Ja nyt kun mietin niin olen tainnut jokaisen TLC soundtrackin kohdalla valitella tummaa/synkkää takakantta :') No mutta synkkyydestä huolimatta Meeko on tuossa kuitenkin varsin suloinen. 

Art by Glen Keane and Joe Grant

Soundtrackin mukana olevassa vihkosessa on Dave Bossertin kirjoittama muistelma elokuvan teosta, etenkin miten musiikki elokuvaan syntyi ja miten kappaleet valittiin. Minusta oli jotenkin liikuttavaa lukea ohjaaja Mike Gabrielin ajatuksia "If I Never Knew You" -kappaleesta, joka lopullisesta elokuvasta jouduttiin jättämään pois. (Myöhemminhän kyseinen kappale animoitiin ja lisättiin sitten Pocahontaksen 10-vuotis juhlajulkaisuun.)

vihkosessa on paljon kaunista konseptitaidetta

Vihkosesta löytyy myös tuttuun tapaan laulujen sanat sekä konseptitaidetta, tällä kertaa myös taiteilijat on muistettu eikä kaikkia ole niputettu "Walt Disney Studio Artists" nimen alle. Nuo tekstimassat kuvien vieressä kertovat hieman teoksista sekä taiteilijat, jotka ovat ne tehneet.

klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi

Entäpä sitten se pääasia eli itse musiikki? Itse kuuntelin ensimmäisen levyn silmät suljettuina ja melkeinpä näin koko elokuvan pyörivän edessäni. Nämä 90-luvun klassikot on niin moneen kertaan tullut katsottua, että pelkkä musiikin kuuleminen riittää herättämään tarinan henkiin :) Pidän kovasti Pocahontaksen taustamusiikista, joten etenkin score-kappaleita on ilo kuunnella ja niitähän tuolla levyllä riittää.

Hieman ihmettelen kappaleiden jakoa levyjen välillä. Usein TLC soundtrackin levyt on jaettu niin että ensimmäisellä on elokuvassa oleva musiikki ja toisella sitten vain erilaisia bonus/demo versiota, mutta nyt kakkos levyltä löytyy sekä elokuvassa ollutta musiikkia että demoja.
Voi toki olla että kaikki elokuvan musiikit eivät vain mahtuneet yhdelle levylle ja tällainen jako oli järkevämpi kuin soundtrackin venyttäminen kolmelle levylle.

Toiselta levyltä löytyvät bonus kappaleet ovat ihan kivoja, mutta eivät nämä mielestäni aivan yhtä sykähdyttäviä ole kuin esimerkiksi Pienen Merenneidon kakkos levyltä löytyvät demot. Olisi myös ollut hauska tietää hieman enemmän näiden demokappaleiden taustoista. Esimerkiksi "Just Around The Riverbend" demon alussa on säkeistö, jossa kyläläiset laulavat Pocahontakselle tämän ja Kocoumin häistä. Voisin kuvitella että kyseessä on ihan oma kappaleensa ("Dancing To The Wedding Drum"?) ja "Just Around The Riverbend" on sitten Pocahontaksen reaktio siihen, mutta valitettavasti vihkosesta ei löydy minkäänlaista mainintaa tuosta hää-säkeistöstä.

Tajusin muuten tuota yllä olevaa kuvaa tuijotellessani, että en ole koskaan laittanut levyjä koneeni CD-asemaan ja katsonut mitä lisämateriaalia levyillä on. Jotenkin kai aina ajattelin että ne ovat Amerikkaan rajattuja, koska tekstin lopussa mainitaan nettiyhteyden tarpeellisuus. Onko kukaan kokeillut aukeaako levyiltä jotain salaisia ominaisuuksia, jos ne syöttää tietokoneeseen? 

Vans Disney Collection 2015

Sarjassamme "en tarvitse, mutta HALUAN!" -hankinnat: 

Disney ja Vans julkaisivat yhteistyössä kokoelman kenkiä, reppuja ja lippiksiä tänä kesänä. Aluksi en juuri innostunut kokoelmasta, muuta kuin sen että vihdoinkin oli Disneykuoseja aikuisille. Myönnän välillä katsoneeni kateellisesti lasten ihania Disney-aiheisia kenkiä, koska itselläni ei koskaan sellaisia ollut. 

Mikki, Minni ja Aku eivät kuitenkaan kuulu Top5 suosikki hahmoihini, joten ensimmäiset kuvat kokoelmasta eivät lompakkoa keventäneet. Nalle Puh -kengät olivat jo enemmän makuuni, mutta vasta kun näin Prinsessa kuoseissa olevat kengät olin myyty.

Niinpä sisäinen lapseni voitti ja ostin Helsingin Forumin Vans Storesta heinäkuussa Ariel-kuosilla olevat kengät. Valitettavasti kesä on ollut niin sateinen, että en ole juuri kenkiä saanut käytettyä kun pelkäsin niiden likaantuvan lätäköissä. Elokuu kuitenkin pelasti auringollaan ja nyt olen päässyt Ariel-kengissäni tepsuttelemaan ihmisten ilmoilla. Muutaman hymyn olen niillä saanut aikaan ja eräs pikkutyttö ihasteli niitä bussissa :) 

Vans Storesta ostaessa kengille tuli hintaa 70€, joka on minun budjetissani aika huima summa kengistä. Mutta aina välillä pitää muistaa hemmotella itseään ja ostaa asioita, jotka tekevät iloiseksi - tai näin minä ainakin kenkäshoppailuni itselleni oikeutin. Kyllähän me kaikki tiedämme, että Disney ei ole se halvin harrastus ;) 

Muutama viikko sitten satuin Zalandossa shoppaillessani törmäämään Belle-kenkiin, joihin ihastuin oitis. Zalandossa kengät maksavat 75€, mutta minulla oli onneksi -15% alennuskoodi ja kun olin joka tapauksessa tilaamassa muutakin päätin napata kengät ostoskoriini. 

Nyt jokaisessa päivässäni on jälleen aste enemmän Disneyn taikaa, kun saan kävellä ihanissa prinsessakengissäni :) 

Onko kukaan muu sortunut näihin ihaniin Disney Vanseihin? Ja huomasitteko muuten kuvissa piilotettuja Mikkejä (Hidden Mickeys)?

TBT: Disneyland Pariisi 2008

Instagrammista ja muualtakin sosiaalisesta mediasta tuttu TBT "throwback thursday" eli muistelu menneistä iski nyt tännekin. Viikonloppuna tuli kaverin kanssa selailtua kuvia vuosien takaiselta Pariisin matkalta, johon tietysti sisältyi myös tutkimusmatka Disneyland Pariisiin.

Vaikka tuosta matkasta on jo järkyttävän kauan aikaa, niin ajattelin kuitenkin kirjoittaa pienen muistelu ja fiilistely postauksen. Lähinnä ehkä lepyttämään omaa Disneykuumetta, joka on vellonut koko tämän kesän. Ehkäpä vielä joku päivänä tulee mahdollisuus käydä uudestaan DLP:ssä tai jopa tuolla rapakon toisella puolella alkuperäisessä Disneylandissa.

Ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, Disneypuisto kokemukseni on tosiaan vuodelta 2008, kun vietimme ystäväni kanssa yhden päivän Pariisin puistossa. Heti alkuun täytyy sanoa, että vaikka kävimme vain Disneylandissa emmekä lainkaan Studio-puiston puolella oli yksi päivä todella lyhyt aika. Meillä ei ollut suuria suunnitelmia mitä haluaisimme puistossa tehdä tai nähdä, joten suurin osa ajasta kului ympäri puistoa kävellessä ja kaikkea ihanaa ihmetellessä.

Linna Main Streetilta katsottuna

Vuonna 2007 oli puiston 15-vuotis juhlavuosi, mutta juhlia oli päätetty jatkaa myös vuodelle 2008, joten mekin pääsimme siitä vielä nauttimaan. Juhlavuosi oli varsin näkyvästi esillä puistossa, kuten kuvastakin huomaa, ja aiheeseen liittyvää ostettavaa oli vaikka minkälaista. Itselleni ostin muutaman postikortin, jossa juhlavuosi näkyi, sekä puiston juhlavuoden soundtrackin.

 

Ruususen linnan ikkunoissa on hienot lasimaalaukset 

Ostin kyllä muutakin, mutta niistä hieman myöhemmin lisää. Aloitetaanpa kuitenkin ihan alusta, eli päivämme alkoi aikaisin aamulla junamatkalla Pariisin keskustasta kohti Disneylandia. Täytyy sanoa että omaksi yllätyksekseni onnistuimme navigoimaan tiemme helposti hotellilta oikealle junalle ja ostamaan jopa meno-paluuliput. Kumpikaan meistä ei puhu ranskaa ja olimme jo muutaman kerran matkamme aikana ehtineet kohdata kielimuurin.

Junamatka keskustasta Disneylandiin oli muistaakseni noin 30min ja se kului yllättävän nopeasti maisemia katsellessa ja tulevasta päivästä intoillessa. Perille päästyämme kuljimme turvatarkastuksen läpi ja kohti lippukassoja.

Yritin kovasti etsiä vanhoja lippulappuja ja kuitteja matkalta, mutta en löytänyt, joten en nyt osaa sanoa mitä yhden päivän ja yhden puiston lippu maksoi. Sen muistan, että kyllä se jonkin verran opiskelijan budjetissa kirpaisi.

Peter Pan bongattu!

Kun sitten pääsimme sisään puistoon piti tietysti ensin hieman intoilla, että ylipäätään olimme päässeet Disneylandiin, mikä ainakin minulla oli ollut kauan haaveena. Kyllä kaverikin tuntui ihan fiiliksissä olevan, kun kävelimme Main Streetin aukiolle. Nappasimme mukaamme muutaman kartan ja päivänohjelman, toki myös piti ottaa muutama valokuva fiilistelystä.

Aloitimme puistoseikkailumme tekemällä kierroksen puiston kiertävällä junalla, jotta saisimme edes jonkinlaisen käsityksen missä mikäkin "maa" oli. Puistohan on jaettu viiteen eri teema-alueeseen. Junakierros osoittautui varsin mukavaksi aloitukseksi ja helpotti kummasti myöhemmin kartan lukemista.

Junan kyydistä olisi voinnut jäädä useammallakin pysäkillä, mutta me hurautimme täyden ympyrän ja hyppäsimme pois kyydistä Main Streetin pysäkillä. Sieltä matka jatkui sik-sakkia Main Streetin myymälöihin, joissa kävimme lähinnä katselemassa mitä kaikkea ihanaa puodeista löytyi.

Ensimmäisiltä kauppakierroksilta ei vielä mitään ostettu, koska oli koko päivä edessä. Jatkoimme siis matkaa kohti Ruususen linnaa, joka kohosi upeana edessämme. Linnallakin kamerat räpsyivät niin ulkona kuin sisälläkin. Kävimme tekemässä kierroksen linnan kaupoissa, jonka jälkeen kipusimme yläkertaan, josta nuo ihanat lasimaalaukset löytyvät. Jäimme myös linnan parvekkeelle fiilistelemään, koska aukiolle oli juuri saapunut orkesteri soittamaan.

Hetken kuuntelimme soittoa, mutta sitten matka jo jatkui. Kävelessämme portaita alas huomasimme kuinka osa ihmisistä jatkoi toisia portaita maan alle, joten päätimme seurata perässä. Linnan alta luolasta löytyi nukkuva lohikäärme, joka ei tuntunut juuri turisteista välittävän. Hieman saimme kuitenkin savua niskaamme kun kameroiden salamat kävivät ärsyttämään torkkuvaa otusta.

Tämän lähemmäksi kuninkaallisia en päässyt, koska jono oli valtava!

Linnan kellarista putkahdimme maan pinnalle ja suuntasimme linnan toisella puolella olevan toivomuskaivon luo. Jälleen kamerat räpsyivät, kun piti ikuistaa Lumikin kaivoon kurkistelut. Kun olimme tehneet toiveemme, huomasimme että vähän matkan päässä oli valtava ihmiskertymä. Pian paikalle astelivat Tuhkimo ja Prinssi ja selvisi että kaikki ne ihmiset jonottivat päästäkseen kuvaan kuninkaallisten kanssa. Jos jono ei olisi ollut ihan niin päätä huimaava, olisin varmasti jäänyt itsekin jonottamaan. Totesimme kuitenkin kaverin kanssa, että ehkäpä joskus toisten ja suuntasimme matkamme muualle.

Kapteeni Koukun laiva Adventurelandissa

Jotakin kautta päädyimme Adventurelandiin, jossa kävimme katsastamassa Koukun laivan sekä Pääkallo-saaren, jotka ovat pienemmille lapsille tarkoitettuja seikkailu-/kiipeilypaikkoja. Tarkoituksenamme oli mennä Pirates of the Caribbean -laitteeseen, mutta se oli sillä hetkellä suljettu huoltotyön vuoksi. Paikalla ollut työntekijä kuitenkin vakuutti meille, että huolto oli vain hetkellinen ja laite saataisiin varmasti auki myöhemmin, joten ajattelimme että ehdimme myöhemminkin vielä laitteeseen.

Kävelimme Adventurelandista Frontterlandiin, mutta en muista että olisimme käynneet yhdessäkään laitteessa. Sen muistan että kävimme katsomassa Indiana Jonesin jonon, mutta kun jonotusajaksi oli merkitty reilu tunti päätimme jättää vuoristoradan väliin. Kummallekaan meistä laitteet eivät onneksi olleet se päivän ykkös juttu, joten ei harmittanut jättää niitä väliin.

Frontterlandista palasimme Main Streetille, jossa huomasimme ihmisten alkaneen kerääntyä tienvarsille paikkoja varaamaan. Kelloon vilkaisu ja ohjelmakartan tarkastus kertoi että päivän paraati olisi alkamassa. Sen verran oli kuitenkin vielä aikaa että poikkesimme ostamaan jäätelöt ennen kuin valtasimme paikat Fantasylandin nurkilta, josta paraati alkoi. Yllättävän aikaisin ihmiset olivat paikkoja paraatin reitiltä varaamassa, joten jos paraati on päivän kohokohta kannattaa olla ajoissa nappaamassa hyvä paikka.

Netin syövereistä tarkastin että kyseessä oli Disney's Once Upon a Dream -paraati, joka oli kyllä todella ihanaa katsottavaa. Paraatissa soineet musiikit innoittivat minut myös ostamaan puiston soundtrackin, josta jo aiemmin mainitsin. Etenkin "Dancin' (A Catchy Rhythm)" oli sellainen kappale joka jäi päähän soimaan. 

Paraatin jälkeen kävimme syömässä Discoverylandista löytyvässä Toy Story aiheisessa pikaruokalassa, muistaakseni nimeltään Pizza Planet. Ei mitenkään ihmeellinen kokemus, mutta ravintolassa oli mukavan viileää kuumana kesäpäivänä, vähän väkeä ja muistaakseni hinta-laatusuhdekin oli ruuissa ihan kohdallaan. Kyllä niissä pizzoissa silti se Disneylandlisä oli, mutta sen varmasti jokainen arvaa. 

Prinssi Ericin linna Story book joen rannalla. 

Syömisen jälkeen suuntasimme takaisin Fantasylandiin ja vihdoin ja viimein kävimme muutamassa laitteessa. Fantasylandin laitteet, ainakin kaikki ne joissa me kävimme, ovat selkeästi suunnttu perheen pienimmille ja rauhallisemmasta kyydistä pitäville. Ensimmäisenä suuntasimme "Story book ride" nimiseen laitteeseen, jossa veneet lipuvat rauhallista vauhti jokea pitkin. Joen rannoilla on miniatyyrisiä maisemia Disneyn klassikoista, joita pääsee veneen kyydistä ihastelemaan.

Rauhallisen jokiristeilyn jälkeen suuntasimme vieressä kulkevan Casey Jr. -junan kyytiin. Kyseessä on Dumbosta tuttu juna, joten vaunuina toimivat erilaiset eläintenkuljetushäkit. Kyyti oli hauska pieni vuoristorata, mutta hurjapäiden on turha tähän kyytiin hypätä vauhdin toivossa.

Casey Jr. jälkeen jatkoimme Hullun Hatuntekijän teekupeille pyörimään. Jonottamisesta täytyy sanoa, että jokaiseen laitteeseen jouduimme jonkin aikaa jonottamaan. Aika ehkä kultaa muistot, mutta näin vuosien jälkeen en ainakaan muista, että jonottaminen olisi mitenkään tuskallista ollut tai että olisimme joutuneet ihan mahdottomia aikoja jonottamaan, ottaen huomioon että elokuu on vielä sesonkiaikaa ja ihmisiä riitti.

Irvikissa Liise Ihmemaassa labyrintissa

Kävimme myös seikkailemassa "Alice's Curious Labyrinth" sokkelossa, jonne ei jonoa ollut. Kyseessä on siis varsin perinteinen pensasaita sokkelo, jossa saattoi kohdata Ihmemaasta tuttuja hahmoja. Labyrintissa seikkailu oli yllättävän hauskaa ja keskeltä löytyvästä pienestä tornista oli hienot näköalat.

Päästyämme labyrintista ulos jatkoimme taas kävellen kierrostamme ympäri puistoa. Koska päivä alkoi tässä vaiheessa kääntyä jo iltaan päätimme ottaa uusinta kierroksen puiston kaupoista. Kovinkaan paljoa ei tullut matkamuistoja osteltua, koska hinnat olivat aika korkeita ja oikeasti omaa silmää miellyttäviä tuotteita oli yllättävän vähän. Suurimmaksi osaksi hyllyiltä löytyi lapsille suunnattuja leluja, vaatteita, erilaisia koriste-esineitä sekä astioita. Aikaisemmin mainittujen postikorttien ja cd:n lisäksi ostin itselleni Stitch-aiheisen termosmukin sekä pitkähihaisen paidan Minni-printillä, koska olin lähtenyt puistoon pelkässä t-paidassa ja illan tullen oli alkanut viiletä.

Illasta ei valitettavasti ole kuvia, koska meidän molempien kameroista loppuivat akut. Toisaalta jälkeen päin ajateltuna on hyvä että loppui, puiston tunntelmaan pääsi paljon paremmin mukaan kun kädessä ei koko aikaa roikkunut kameraa. Ainut haitta tietysti, että näin vuosien jälkeen muistot alkavat kadota kun ei ole enää kuvia tukemassa.

Kauppakierroksen jälkeen kävimme katsomassa Pirates-laitteen, joka oli saatu kuntoon mutta jono oli sellainen ettemme viitsineet jäädä odottamaan. Kiersimme vielä Adventure- ja Frontterlandit uudestaan, laitteissa emme käynneet, mutta löysimme Toy Storyn Woodyn ja Jessien tervehtimässä puistovieraita. Kaverini päivänkohokohta taisi olla kun Woody vilkutti hänelle.

Koska illastamme ei ole minkäänlaisia todistusaineita enää jäljellä en aivan tarkkaan muista mitä teimme. Kävimme ainakin pyörimässä karusellissa, koska olen karusellifani, ja vielä uudestaan Story book -ajelussa, johon ei ollut illalla enää lainkaan jonoa.

Iltamme puistossa päätyi valoparaatiin ja ilotulitukseen, jotka olivat kyllä todella hienot ja kruunasivat päivän. Ilotulitteiden jälkeen suuntasimme sitten junalla (muutaman muun kanssa) takaisin Pariisin keskustaan. Hotellillemme saavuimme puolenyön aikoihin ja kaaduimme molemmat sänkyihin, koska jalat olivat aikamoista muussia kaiken tuon kävelyn jäljiltä.

Ehkä vielä jonakin päivänä pääsen käymään uudestaan

Muutama vinkki, jos joku on lähiaikoina puistoon matkaamassa:

* Varaudu säähän! Vaikka aamulla olisi lämmintä niin illata voi olla yllättävän viielä, kevytkin pitkähihanen pitää kylmän tuulen loitolla.

* Jos puistossa on jotakin mitä haluat ehdottomasti nähdä tai kokea, kannattaa suunnitella jonkinlainen aikataulu reissulle.

* Laita jalkaan mukavat kengät, joilla on hyvä kävellä! Olen itselleni ikuisesti kiitollinen että laitoin jalkaan lenkkarit. Puisto on iso ja käveltyä tulee päivän aikana paljon.

* Varaa mukaan evästä. Koskaan ei tiedä milloin nälkä iskee, joten laukusta löytyvä nopea välipala voi olla päivän pelastus. 

* Asenne ratkaisee :) Pitkät jonot ja väenpaljous eivät tunnu niin pahalta, kun liikkeellä on hyvällä asenteella.

The Legacy Collection The Little Mermaid

Tämän hetkisen TLC kokoelmani helmenä ja viimeisenä esittelyssä, ainakin toistaiseksi, on ihana ihana Pieni merenneito Legacy Collection soundtrack.

90-luvun lapsena Disneyn renessanssin elokuvat ovat minulle ne rakkaimmat ja niistä juuri Pieni merenneito on ehdoton suosikkini! Alan Menkenin ja Howard Ashmanin musiikki on sydäntä lähellä, joten tämä TLC oli ihan ehdoton hankinta kokoelmaani.

Kansien kuvitukset ovat mielestäni, tälläkin kertaa, aivan ihanat ja etenkin tuo etukannen taideteos on sellainen, jonka voisin ottaa isommassa koossa seinälleni. Lorelay Bove on tuonut hyvin esiin oman tyylinsä, mutta onnistunut kuitenkin pitämään Arielin luonteen kuvissa ja mielestäni molemmissa on ihana tunnelma.

Niin kuin aikaisemmissakin TLC soundtrackeissa on myös Pienen merenneidon mukana pieni vihkonen, jossa kerrotaan elokuvasta ja sen musiikista. Alan Menkenin kirjoittama teksti hänen ja Howard Ashmanin työstään on ihanaa luettavaa ja täytyy myöntää että saattoi tulla kyynelkin silmään kun Menken kirjoitti edesmenneestä työtoveristaan.

Vihkosesta löytyy myös muun muassa John Muskerin kirjoittama lyhyt historiikki Pienen merenneidon työstämisestä sekä laulujen sanat. Tekstin seasta löytyy jälleen Boven kuvituksia, mutta myös aivan ihania konseptikuvia, joista muistin myös napata muutaman kuvan tännekin.

Tekijöiksi on valitettavasti mainittu vain "Walt Disney Studios Artists"

... mutta luulisin että ainakin Ariel on tässä Glen Keanen käsialaa.

Jälleen kerran ensimmäiseltä levyltä löytyy elokuvan musiikit lauluja ja taustamusiikkejä myöten. Rotoscopersin Chelsea totesi hyvin arvosteluvideossaan, että tätä levyä voi kuunnella mistä kohtaa vain ja heti muistaa mistä kohtaa elokuvaa kyseinen kappale on. Ehkä se kertoo jotakin siitä kuinka monta kertaa elokuva on tullut elämän aikan katsottua? :')

Toinen levy olikin sitten se suurin syy miksi tämä levy piti omiin kokoelmiin saada. Kakkos levyltä löytyy nimittäin Menkenin ja Ashmanin työnauhoja ja demoja, jotka ovat aivan mahtavaa kuunneltavaa! Poppasen extroista kertoessani mainitsin kuinka mahtavaa on kuunnella kappaleita niiden alkuperäisten tekijöiden esittämänä ja nämä Pienen merenneidon kappaleet siitä mahtava esimerkki. Ashman eläytyy mahtavasti elokuvan rooleihin eri kappaleita esittäessään.

klikkaamalla saa jälleen kuvan hieman suuremmaksi

Uskaltaisin väittää että tämä Legacy Collection soundtrack on pakollinen hankinta kaikille Pienen merenneidon faneille :)

The Legacy Collection Mary Poppins

Hups! Olin kirjoittanut tämän Poppasen ja Pienen merenneidon TLC esittelyt jo reilu viikko sitten. Ajattelin et ne olisivat kivasti päivittyneet viikolla tänne, kun en itse koneen ääreen päässyt, mutta olinkin näköjään vain tallentanut ne luonnoksina enkä laittanut julkaistavaksi. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Eli tällä kertaa on luvassa pieni esittely Maija Poppasen Legacy Collection soundtrackista.

Kansien taideteokset ovat jälleen Boven luomuksia. Itse pidän kovasti tuosta etukannen Poppasesta, mutta muuten kannet ovat mielestäni hieman liian synkät. Olisin kaivannut etukanteen sinistä taivasta ja pilviä, joissa Poppanen elokuvassakin lentelee.

Takakansi on jo hieman värikkäämpi, mutta silti minun makuuni sekin on liian tumma. Mutta ehkä Bove on ajatellut että tausta on ankeaa arki, johon Poppanen tuo väriä?

Maija Poppasen Legacy Collection soundtrack sisältää kolme cd:tä, jotka ovat kaikki oikeita aarreaittoja! Itse ostin Poppasen TLC:n lähinnä näiden mahtavien extrojen takia. Etenkin kolmos levy on mielenkiintoista kuunneltavaa, sillä löytyy nimittäin kuuluisat P. L. Traversin ja Disneyn työntekijöiden väliset keskustelut Poppasesta elokuvan teosta.

Myös TLC:n mukana olevassa pienessä vihkosessa on tietoa elokuvan teosta ja Poppasen soundtrackin historiasta. Mielenkiintoista luettavaa olivat etenkin poistettuja lauluja koskevat kirjoitukset, joissa kerrottiin mihin kohtaan tarinaa laulut olisi tarkoitettu ja miksi ne eivät kuitenkaan lopulliseen elokuvaan päätyneet. Tekstin seassa on jälleen Boven ihastuttavia pieniä kuvituksia sekä muutama konseptikuva.

Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi, jos haluat nähdä levyjen sisällöt :)

Kuten aikaisemmin jo sanoin levyt ovat varsinaisia aarreaittoja ja niistä löytyy todella paljon kuunneltavaa. Kakkos levyltä löytyvät pre-demot, jotka ovat Shermanin veljesten esittämiä ovat ehdottomasti suosikkejani! On mahtavaa kuunnella laulujen alkuperäisten tekijöiden esittävän ne, vaikka toki Julie Andrewsin versiot ovat ne jotka saavat aikaan kylmät väreet ja nostalgiat :)

The Legacy Collection The Lion King

Tämän päivän Legacy Collection esittelyssä on Leijonakuninkaan soundtrack, joka oli myös ensimmäinen LC soundtrack jonka ostin. Innoissani en edes ostohetkellä tajunnut tarkistaa mitä extroja toiselta levyltä löytyi, jos olisin sen tehnyt olisi tämä LC saattanut jäädä ostamatta.

Kannet ovat jälleen kerran hienot ja sisävihkosessakin on paljon ihastuttavia kuvia, joista en näköjään muistanut ottaa teille kunnollista kuvaa. Legacy Collectionia varten tehtyjen pikkukuvitusten lisäksi vihkosessa on kolmella aukeamalla kuvia konseptitaiteesta. Tekstiä elokuvan teosta on tällä kertaa aika vähän, ainakin kun vertaa Tuhkimon ja Ruususen mukana olleisiin vihkoihin. Luulisi että 90-luvun elokuvista olisi jäljellä enemmänkin informaatiota?

Laulujen sanat on kuitenkin jälleen vihkoseen sisällytetty, tällä kertaa myös kakkos levyn kappaleiden sanat löytyvät vihkosta. Pitäisikin tarkastella kuinka paljon Elton Johnin esittämät eroavat sanoitukseltaan elokuvassa kuultavista kappaleista.

klikkaamalla kuvaa saat sen hieman suuremmaksi

Itselleni jäi tästä Leijonakuninkaan LC soundtrackista vähän sellainen olan kohautus -fiilis. Extroissa ei varsinaisesti ollut mitään uutta ja ihmeellistä. Demo scoret oli ihan kiva kuunnella läpi, mutta tuttuja kappaleita nekin jo olivat.

Nyt olenkin pohtinut että ostanko kaikki LC-kokoelman levyt, jotta oma kokoelmani on täydellinen, vai vain ne joiden extroissa on jotakin itseäni kiinnostavaa. Miten itse keräilette? Pitääkö saada kokoelman kaikki osat vai pelkästään ne joista itse pitää?