torstai 26. huhtikuuta 2018

Avengers: Infinity War fiiliksiä

Teksti EI sisällä juonenpaljastuksia eikä spoilaa sen enempää kuin traileritkaan.

Olen supersankarileffojen fani ja pidän toimintaa pursuavista elokuvista muutenkin. En odota niiltä mitään kovin syvällistä tai suuria tunteita herättävää vaan lähinnä actionin täyteisen parituntisen, jonka aikana ei tarvitse turhia ajatella. Marvelin elokuvat ovat mielestäni olleet aina ihan parasta laatuaan juuri tässä sarjassa. Huumoria, hahmoja joilla on luonnetta, näyttäviä taistelukohtauksia ja silti löytyy jokin eteenpäin vievä ajatus, että ei vain jumiteta paikallaan.

Siksipä Marvel Cinematic Universen uusimman elokuvan, Avengers: Infinity War, ensi-ilta oli merkitty kalenteriini jo hyvissä ajoin ja odotin sen näkemistä innolla.




Eikä todellakaan tarvinnut pettyä! Infinity War oli juuri sellainen kuin sen odotinkin olevan – no melkein ainakin. Hieman aluksi pelotti että miten näin massiivinen ja hahmoja täynnä oleva elokuva saataisiin oikeasti toteutettua toimivasti, mutta Marvel kyllä klaarasi tämän todella hyvin. Sen lisäksi että elokuva oli taattua laatua supersankari mäiskinnän puolesta niin hahmot saivat mielestäni myös hyvin huomiota.

Elokuvan rytmitys toimi oikein kivasti ja vauhdikkaiden taistelujen lisäksi saatiin välillä hengähtää (tai pidättää hengitystä) rauhallisimmissa kohtauksissa, joissa päästiin näkemään jonkin asteista hahmokehitystäkin ja mielenkiinnolla jään odottamaan tulevia elokuvia.
Hurja määrä hahmoja tarkoittaa tietysti myös useita tapahtumapaikkoja ja niiden välillä hyppimistä. Joskus tällainen paikasta toiseen pomppiminen on todella raivostuttavaa ja häiritsee elokuvanautintoa, mutta mielestäni Infinity Warissa leikkaukset olivat osuneet nappiin ja siirtymät paikasta toiseen toimivat. The Last Jedin kohdalla esimerkiksi huomasin putoavani muutaman kerran elokuvan maailmasta takaisin leffateatterin penkille, mutta Infinity Warin kanssa niin ei onneksi käynyt.




En ehkä nostaisi Infinity Waria ihan vielä suosikki elokuvakseni MCU:sta, mutta voi olla että mieli muuttuu kun pääsen elokuvan katsomaan toiseen kertaan. Pidin kyllä kokonaisuudesta ja visuaalisesti elokuva oli aivan mahtava, huumoriakin löytyi tuttuun Marvel-tyyliin. Ehkä kuitenkin näin massiivinen maailma häviää hieman syvyydessään vain yhden päähahmon ympärille rakentuvaan maailmaan verrattuna. Mutta tykkäsin kyllä kovasti ja suosittelen ehdottomasti kaikille muillekin Marvel-faneille!

Eikä tarvitse muuten huolestua jos ei ihan kaikkia MCU:n elokuvia ole ehtinyt katsomaan ennen Infinity Warin näkemistä – toki se on suotavaa ja auttaa hahmottamaan että kuka on kuka ja missä nyt mennään, mutta välttämätöntä se ei ole. Leffaseuralaiseni ei esimerkiksi viimeisimpiä Marvelin elokuvia ole katsonut, mutta sanoi pysyvänsä silti hyvin juonessa kiinni ja vain muutama hahmo oli oudompi, mutta ei sekään kuulemma häirinnyt. Jos kuitenkin haluaa saada enemmän irti elokuvan tunnemaailmasta, on ehkä  hyvä hieman kerrata hahmojen taustatarinoita.




Yhteenvetona siis sanottakoon että mahtava toimintaleffa, josta ei mäiskettä puutu. Toimiva kokonaisuus ja varmasti jokaisen Marvel-fanin mieleen ainakin joltain kantilta katsottuna. Suosittelen ja itse menen varmasti vielä toisenkin kerran teatteriin katsomaan.

Ja hei muistakaa istua loppuun asti! Ihmeissäni katsoin kuinka paljon ihmisiä poistui heti kun ensimmäiset lopputekstit ilmestyivät kankaalle. Jos jotain pitäisi Marvelin leffoista tietää niin se, että lopputekstit kannattaa aina katsoa ihan loppuun asti.

( kuvat: imdb.com )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti