keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Disneyland Pariisi 2017 reissuraportti

Viime viikko tuli vietettyä ihanassa Disney-kuplassa, kun pääsin taas pyörimään Pariisin Disneylandiin. Minun oli tarkoitus kirjoittaa jo ennen matkaa hieman fiilistelyä ja reissusuunnitelmista, mutta jotenkin tuo aika vain hujahti ohi enkä sitten ehtinytkään kirjoittamaan. Mutta ei se mitään! Kirjoitan suunnittelusta tässä reissuraportin yhteydessä. Muutama juttu tuli nimittäin puistossa tehtyä jotka vaativat hieman etukäteen suunnittelua. :)




Lähdimme tosiaan kaverini Susannan kanssa viime maanantaina aamulla anivarhain kohti Pariisia ja suuntana oli tietenkin ihana Disneyland. Toki piipahdimme välillä myös käymään Walt Disney Studios -puiston puolella sekä Disney Villagessa, mutta kyllä me taisimme suurimman osan ajasta viettää Disneylandissa. 

Susanna vlogasi matkastamme, joten hänen youtube-kanavaltaan voi tämän viikon aikana seurata tekemisiämme videoiden kautta. Itse ajattelin tällä kertaa kirjoittaa vain yhden tiivistetyn reissuraportin koko matkasta ja sitten muutaman erillisen postauksen eri aiheista kuten hahmotapaamisista, laitteista, ostoksista... ja katsotaan mitä muuta keksin. 

Viime vuoden reissuraporttini olivat aikamoisia novelleja, joten tällä kertaa on luvassa enemmän kuvia ja hieman vähemmän tekstiä – tai ainakin muissa postauksissa se olisi tarkoitus, tämä raportti on varmasti taas muutaman metrin pituinen... Mutta nyt enempää jaarittelematta, tervetuloa Pariisin Disneylandin reissuraporttini pariin!




Lensimme heti aamusta Pariisiin, jotta meillä olisi jo maanantaina mahdollisimman paljon aikaa puistoiluun. Ennen puistoon siirtymistä täytyi tietysti selvittää tie lentokentältä hotellille, joka suju näppärästi Magical Shuttlen kyydissä. Emme yöpyneet Disneyn omassa hotellissa vaan Disneyn partneri hotellissa Explorersissa, joka on kiven heiton päässä puistosta. Onneksi Magicl Shuttle -bussit kulkevat nykyään myös näille partneri hotelleille, joita on Disneypuistojen lähellä viisi kappaletta. Magical Shuttle ei ole se halvin vaihtoehto, mutta näppärä se on ja bussissa on käytössä ilmainen wifi, jonka avulla voi viestitellä koti-Suomeen (koska aina reissussa pitää laittaa viesti kotiin, että lento meni hyvin) tai malttamattomimmat voivat tarkastaa jonotusaikoja puistoissa.

Matka Charles De Gaullen lentokentältä hotellille kesti reilun tunnin ja olimmekin jo hieman ennen puoltapäivää hotellilla. Nopea check-in, laukut säilytykseen (koska huoneet luovutettiin vasta klo 15 jälkeen) ja sitten odottamaan bussia hotellilta puistoon! Näiden partneri hotellien hyvä puoli on se että myös niistä on ilmainen bussikuljetus puistojen luo koko päivän. Puistoilemaan pääsee siis helposti, vaikka yöpaikka ei kävelymatkan päässä olekaan.

Viime reissullani yövyin Disneyn Santa Fe -hotellissa, joten oli kiva päästä vähän vertailemaan hotelleja. Tietysti Disneyn omassa hotellissa yöpyminen toi ripauksen lisää Disneytä matkaan, kun huoneet on teemoitettu, ja oli mukavaa olla kävelymatkan päässä puistoista, mutta toisaalta Disneyn ulkopuolella olevat hotellit ovat huomattavasti halvempia ja kenelläpä olisi Disney-lomalla aikaa vain loikoilla hotellilla.

  



Huomattavin ero on kuitenkin se että Disneyn hotellien hintaan kuuluu puistoliput, joilla pääsee molempiin puistoihin sekä aamun Extra Magic Hoursiin - eli sisään ennen muita puistovieraita. Ystävähotellien hintaan puistoliput kuuluvat harvoin, mutta sepä ei meitä haitannut sillä suunnitelmissa oli että ostamme vuosipassit eli annual passports tutummin AP.

Vuosipasseja on eri hintaisia, mitä kalliimpi AP sitä paremmat edut. Jos puistoissa aikoo viettää muutamankin päivän kannattaa tutustua vuosipasseihin ja niiden etuihin, sillä saattaa säästää jo muutaman kympin. AP on henkilökohtainen eikä sitä saa luovuttaa muille, mutta useampaan kuuluu etuna halvempien lippujen ostaminen ystäville, joten riittää että yhdellä seurueessa on oma AP.
(Tarkempia etuja ja rajoituksia voi tutukia Disneyland Pariisin sivuilta.)

Oman vuosipassin saa helposti ostettua ihan tavalliselta lipunmyyntiluukulta, mutta varsinaisen kortin saa vasta Annual Passport Officesta, joka löytyy Disneyland puistosta linnan oikealta puolelta Discoverylandin reunalta. Omaa APta hankkiessa mukana pitää olla henkilötodistus, meillä oli passit ja meitä palvellut cast member oli aivan innoissaan Suomen passin eläinkuvista ja etenkin liikkuvasta hirvestä.

Alkuviikosta puistossa oli todella hiljaista, joten meiltä taisi mennä 10-15 minuuttia toimistolla ja sitten poistuimmekin jo omat uutuutta kimaltelevat APt käsissämme. Tietysti meidän täytyi ottaa muutama kuva linnan edessä tapausta juhlistaaksemme ja seuraavana vuorossa olikin shoppailua! Susannalle piti saada omat Minni-korvat, minulla oli viimevuotiset Minni-korvani mukana, sekä lanyard ja pieni muovitasku, jossa APta oli helppo säilyttää.

Pistäydyimme myös ostamassa Photopass+ -kortin, jota jo edellisissä reissuraporteissani hehkutin. Koska meillä oli nyt AP niin pystyimme ostamaan annual photopassin, joka on siis vuoden voimassa kuten APkin. Nyt on sitten mahdollista seuraavaakin reissua varten liput ja photopassi hankittuna. ;)




Ensimmäinen päivä kului lähinnä puistoa kierrellessä, mutta ehdimme käydä myös muutamassa laitteessa kuten Buzz Lightyear Laser Blast, Small World, Mad Hatterin teekupeissa sekä Pirates of the Caribbean -ajelussa, jota oli uudistettu sitten viime vierailuni.

Odotimme tietysti myös innoissamme 25-vuotisjuhlavuoden paraatia, "Disney Stars on Parade", sekä illan ilotulitusshowta "Disney Illuminations", jonka me ristimme illuminaatiksi kun emme aluksi tuota oikeaa nimeä muistaneet. Molemmat olivat aivan uskomattoman hienoja ja vaikka ne olinkin etukäteen jo youtubesta nähnyt niin kyllähän sen arvaa että paikanpäällä nähtynä ne olivat vielä paljon paljon hienommat.

Paraati etenkin yllätti todella positiivisesti sillä videoiden kautta se on tuntunut hieman laimealta, mutta musiikki toimii niin paljon paremmin livenä että sen tahtiin on vain pakko tanssia. Monet hahmot myös vilkuttelivat ja tulivat halailemaan paraatin reitin varrella seisovia vieraita mikä oli aivan mahtavaa. Me saimme myös osaksemme paljon vilkutuksia ja lentosuukkoja sekä muutaman high fiven.

Iltashow oli mahtava, todellinen show ja ilotulituksissa ei oltu säästelty. Itse henkilökohtaisesti pidin enemmän viime vuoden Dreams-showsta, joka tuntui koskettavammalta ja hieman selkeämmältä tarinalta. Illuminations oli kuitenkin sellaista värin ja valon juhlaa, ettei sitä voinut katsoa hymyilemättä - ja kyllä muutamassa kohdassa tuli kyynelkin silmäkulmaan. 

Iltashow alkaa aina puiston virallisen sulkemisajan aikaan eli näin syksyllä klo 20:30. Maltoimme vielä puistosta poistuessamme käydä nopealla kierroksella Disney Villagessa, mutta kun herätys oli ollut aamulla neljän aikaan alkoi väsymys jo hieman painaa. Suuntasimme siis bussipysäkeille, josta bussit hotelleille kulkevat, ja huristelimme hotellille nukkumaan.





Tiistai aamuna herätyskello pirahti kello 6:00 ja hieman väsyneinä kömmimme ylös sillä meillä oli aamiainen klo 7:00. Takaisin puistoihinkin meillä oli tarkoitus suunnata heti aamun ensimmäisellä bussilla, joka lähti hotelliltamme klo 8:00. Tällä samalla kaavalla menivät kaikki aamumme, sillä meidän vuosipasseihin kuului sisäänpääsy myös Extra Magic Hoursin aikana.

Puistoon päästyämme kävimme tapaamassa Akua, jolla oli meet and greet piste Main Streetin päässä. Ehdimme myös käydä muutamassa laitteessa pyörähtämässä ja kiertelimme Fantasylandissa. Valitettavasti linnan yläkerta oli koko vierailumme ajan suljettu, joten emme päässet kiertämään Ruususen tarinaa ja ihailemaan kauniita lasimaalauksia. En tiedä oliko yläkerta suljettu mahdollisen kunnostuksen vuoksi vai Halloweenin takia. Linnan taakse oli ainakin ilmestynyt tappurapensas, joka yleensä peittää linnaa Halloweenin aikana.

Tiistai päivälle meillä oli suunnitteilla myös hieman spesiaalimpaa ohjelmaa sillä olimme varanneet opastetun kävelykierroksen puistossa. Tämä oli toinen niistä asioista, joka oltiin suunniteltu jo hyvissä ajoin etukäteen ja joka itseasiassa kannattaakin varata ennen matkaa. En ole varma pystyykö kierroksia enää varaamaan suoraan City Hallilta, joten me pelasimme varman päälle ja tein varauksen jo heinäkuussa. Disneyland Pariisin sivuilta löytyy sähköpostiosoite, josta kierroksia voi kysellä. Sovittuani päivän ja ajan kanssani viestietllyt cast member lähetti minulle sopimuksen allekirjoitettavaksi, joka minun piti sitten skannattuna lähettää takaisin ja vielä soittaa, jotta saimme kierroksen maksettua.

Kävelykierros on nykyään aika kallis ja kustantaa 50€ per henkilö, mutta kyllä se oli sen arvoista! Kierros kestää noin kaksi tuntia, jonka aikana kävellään läpi koko puisto ja käydään läpi niin historiaa kuin pieniä yksityiskohtiakin, jotka jäävät monelta varmasti huomaamatta.

Meillä kävi vielä hyvä tuuri ja olimme ainoat tämän päivän kierrokselle osallistuva, joten tuli aikamoinen VIP-fiilis kun oppaan kanssa puistoa kiersimme. Oppaanamme oli ihana Camilla, joka oli kotoisin ruotsista ja työskennellyt Disneylandissa jo kuusi vuotta. Jotkut kierroksen asiat olin jo lukenut netistä kuten Main Streetin pakotetunperspektiivin, jonka ansiosta talot vaikuttavat korkeammilta kuin oikeasti ovat tai että linna on maalattu kolmella eri värillä samasta syystä. Mutta tuli kyllä opittua paljon uuttakin ja kiinnitettyä huomiota pieniin yksityiskohtiin, jotka olisi aivan varmasti muuten tullut ohitettua. Lämpimästi voin siis suositella kierrokselle osallistumista, jos se vain matkasuunnitelmiin sopii.


Buzz Lightyear Laser Blastin luota löytyy reliefi, jossa on kuvattuna kaikki Discoverylandin laitteet


Tiistait ovat nyt 25-vuotisjuhlavuotena myös "Guest Star Day", jolloin ennen päivän paraatia nähdään joku tai jotkut harvinaisemmat hahmot kävelemässä paraatireitillä. Me olimme koko päivän yrittäneet arvuutella kuka tämän päivän vieras voisikaan olla, mutta pakko myöntää että kumpikaan meistä ei arvannut oikein. Tällä kertaa esiin marssivat Three Caballeros eli Aku Ankka, José Carioca ja Panchito Pistoles.

Seurasimme myös tietysti päivän paraatin ja tänään olimme olleet hyvissä ajoin reitin varrella varaamassa paikat eturivistä. Meno oli edelleen yhtä hyvä kuin ensimmäisenäkin päivänä ja jälleen tuli vilkuteltua ja lähetettyä lentosuukkoja. :)

Heti paraatin jälkeen poikkesimme syömään Fantasylandissa olevaan Bella Notte pizzeriaan, josta saa tähdenmuotoista pizzaa mutta myös pastaa. Ilta meni muutenkin Fantasylandissa pyöriessä kun kävimme Lancelotin karusellissa, lentelemässä Dumbon kyydissä sekä uusinta kierroksella Small Worldissa, jotta laulu varmasti jäisi päähän soimaan.

Ilta päätettiin sitten taas Illuminationsia ihaillen ja muutamassa kaupassakin käytiin pyörähtämässä vielä ennen hotellille suuntaamista. Illan bussikyyti oli aika sillit purkissa meininkiä, mutta juuri ja juuri mahduttiin kyytiin mukaan.





Keskiviikkonakin aamu sarasti varhain, vaikka olimme alunperin suunnitelleet pitävämme "lepopäivän" ja nukkuvamme hieman pidempään. Aamupäivästä oli tarkoitus nimittäin käydä Disneylandin lähellä olevassa ostoskeskuksessa Val d'Europessa, jonna oli juuri avattu Primark. Alkuperäisistä suunnitelmistamme poiketen heräsimme kuitenkin aikaisin ja suuntasimme puistoon taas extra magic hoursin ajaksi ja vasta sieltä sitten shoppailemaan.

Val d'Europe on tosiaan vain yhden junapysäkin päässä Disneylandista ja kauppakeskuksesta löytyy paljon erilaisia kauppoja, jos pelkästään Disneylla shoppaileminen ei riitä. Me etenkin halusimme päästä käymään Primarkissa, jossa tunnetusti myydään myös Disney-tuotteita. Iso kassillinen lähtikin sieltä mukaan, mutta harmittavasti kaupan valikoimasta ei tällä kertaa löytynyt lainkaan aikuisten printti paitoja, joita itse niin kovasti himoitsin.




Puistoille palasimme iltapäivän puolella ja tällä kertaa suuntasimme Walt Disney Studios -puistoon. Harmittavan moni laite oli kiinni, osa remontin takia ja osa vain hetkellisesti suljettu. Ratatouille ajelun single rider -jono oli kuitenkin vain 5min joten suuntasimme siihen. Molemmissa puistoissa jonotusajat ovat olleet todella lyhyet, joten taisimme tottua liian hyvään kun Crush's Coasterin 50min jonotusaika tuntui kauhistuttavalta.

Suuntasimmeksin siis studiorakennukseen numero 3, jossa ennen oli Animagique, mutta jossa nykyään on Mickey and the Magician esitys. Monesta paikasta oltiin luettu että esitys on todella hieno, joten totta kai se piti päästä näkemään. Eikä ollut yhtään turhaan hehkutettu esitys, olisin voinnut pidempäänkin istua sitä katsomassa. Lavalla nähtiin Mikin ja taikurin lisäksi paljon tuttuja hahmoja, etenkin Leijonakuningas osuus oli todella hieno! Esitys, kuten monet Disneyland Pariisin esitykset, on puoliksi ranskaksi ja puoliksi englanniksi.

Jonkun aikaa esityksen jälkeen pyörimme vielä Studios-puiston puolella, mutta sitten päätimme suunnata taas Disneylandin puolelle katsomaan päivän paraatia. Meillä oli myös illaksi varaus Disneyland Hotellin Inventions-ravintolaan, joka oli toinen näistä etukäteen varatuista jutuista. Inventions on buffetravintola, jossa pääsee ruokailun ohessa tapaamaan hahmoja. Meitä oli tänä iltana ilahduttamassa Mikki, Pluto, Ihaa ja Tiikeri, myös Mr. Smee kävi pyörähtämässä ja lähtiessämme näimme vilahduksen Kapteeni Koukustakin.

Inventions on yksi Disneylandin kalliimmista ravintoloista ja illallinen maksoi 60€ per henkilö plus juomat. Buffet pöydistä löytyi monipuolisesti erilaisia alkupaloja, pääruokia sekä ihania jälkiruokia, mutta pelkän ruuan takia Inventionsiin ei kannata mennä. Hahmot ovat se ravintolan juju ja olisikin hauska päästä käymään ravintolan sunnuntaibrunssilla, jotka ovat aina eri teemaisia.


Ikkunapöydästä oli mahtavat näkymät ja illallisseura oli ihan parasta!


Torstaille meillä oli aika tarkka suunnitelma, sillä alkuviikko oli mennyt paikasta toiseen lipuessa ja ajatellessa että vielä ehditään, mutta päivät hujahtivatkin yllättävän nopeasti ohi. Suuntasimme puistoon tietysti heti aamusta ja tällä kertaa käytimme vain vuosipassin omistaville tarkoitettua sisäänkäyntiä, koska puistoihin oli jonoa heti aamusta. Viikonloppuna puistoissa järjestettiin runDisney-tapahtuma, joka näkyi jo torstaina kävijämäärissä.

Extra Magic Hoursin aikana kävimme moikkaamassa Minniä sekä pyörimässä muutamissa laitteissa ennen kuin suuntasimme Studion puolelle. Halusimme ehdottomasti päästä tapaamaan Vaianaa, jolla oli Art of Animation rakennuksen galleriassa meet & greet -piste. Keskiviikkona monet laitteet olivat olleet poissa käytöstä, joten otettiin vahinko takaisin ja käytiin hurjastelemassa Crush's Coaster vuoristoradassa sekä omassa lemppari laitteessani Tower of Terrorissa.

Ehdimme myös näkemään osan Star Wars -esityksestä ja stormtroopersit marssivat ohitsemme. Saatoin myös hieman fanityttöillä kun Kapteeni Phasma kääntyi katsomaan meitä ja sitten vielä nähtiin C-3PO ja R2-D2. Olisi ollut kiva jäädä katsomaan koko esitys, mutta kun Susanna ei oikein Star Warsista välittänyt ja meillä oli vielä niin paljon muuta koettavaa niin jatkettiin matkaa.





Iltapäiväksi siirryttiin taas Disneylandin puolelle katsomaan linnan lavalla olevia esityksiä sekä maistelemaan kuuluisia churroja. Iltapäivällä piti tietysti päästä katsomaan paraatia vielä viimeisen kerran tällä reissulla. Päätin jättää kameran laukkuun ja keskittyä vain vilkuttelemaan hahmoille ja fiilistelemään mahtavaa musiikkia. Onneksi Susannalla oli kuitenkin kamera päällä sillä voi sitä riemun määrää kun Hessu tuli halaamaan ja Kristoff heitti kanssamme ylävitoset!

Oltiin myös päätetty että käydään heti paraatin jälkeen syömässä, koska halusimme käydä Villagesta löytyvässä Rainforest Cafessa. Saimme helposti pöydän ilman varausta, mutta lähtiessämme oli ravintolassa jo jonoa ulos asti. Jos ruokailun aikoo jättää loppuiltaan tai jopa siihen että puistot ovat menneet kiinni kannattaa ehdottomasti tehdä pöytävaraus.

Jäimme hetkeksi vielä Disney Villageen shoppailemaan sillä illan päätteeksi pitäisi saada laukut pakattua. Löysinkin The Disney Gallerysta aivan ihanan Liisa Ihmemaassa figuurin ja World of Disneysta tarttui vielä muutama juttu mukaan, joten ostosten esittely on varmasti tulossa.

Ilta päätettiin tietenkin Disneyland puiston puolella ihaillen mahtavaa Illuminations-showta.

Mickey presents: Happy Anniversary Disneyland Paris
The Starlit Princess Waltz

Perjantaina vietettiin sitten viimeistä puistopäivää, mutta onneksi lento kotiin oli vasta illalla, joten ehdimme viettää aamupäivän vielä ihanassa Disney-kuplassa. Kävimme tapaamassa Lumikkia Princess Pavilionissa sekä moikkaamassa Mikkiä. Muutamassa laitteessakin ehdittiin käydä ja Pirates of the Caribbeanissa kävimme kaksi kertaa peräkkäin kun jonoa oli vain 5min, joka lähinnä tarkoittaa jonotusalueen läpi kävelemistä.

Huomasimme myös että Peter Panilla oli Adventurelandissa meet & greet -piste, joten jäimme siihen jonottelemaan Peterin tapaamista. Emme selkeästikään olleet ainoat Peter Pan -fanit, sillä pian taaksemme alkoi kertyä jonoa. Ihmettelimme kuinka suurin osa ihmisitä vain jäi jonon jatkoksi katsomatta tai kysymättä, että mitä me jonotimme. Nauroimmekin että jos vain jäisi seisomaan jonkun puistosta löytyvän päivänvarjon viereen niin kauanko kestäisi, että perässä olisi jono.

Aamupäivä hujahti hurjaa vauhtia ohi ja liian pian oli aika sanoa heipat ihanalle puistolle. Vielä viime hetken ostokset Main Streetiltä ja sitten suuntasimme hakemaan laukkuja säilytyksestä, joka kuului vuosipassien etuihin. Nappasimme Magical Shuttlen bussin Disneyland hotellin edestä ja siitä se kotimatka alkoi.

Ei onneksi tullut mitään mutkia matkaan, eivätkä matkalaukut ylittäneet painorajaa vaikka hieman oman laukkuni puolesta pelkäsinkin. Kentällä ehdittiin haukata hieman syötävää ennen koneeseen nousua ja klo 22:50 lentokone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle.




Oli kokonaisuudessaan aivan ihana matka ja vaikka mieli olisi tahtonut jäädä niin kyllä kroppa oli jo levon tarpeessa. Viikonloppu menikin sitten lähinnä nukkuessa univelkoja pois, mutta kaikkihan sen tietävät että ei Disney-lomalla ehdi nukkua.

Tekisi jo kovasti mieli alkaa uutta matkaa suunnittelemaan, etenkin kun nyt löytyy tuo annual passport taskusta. Toivottavasti tulee vielä toistenkin tässä vuoden sisällä käytyä - pakkohan se on, ettei mene kallis vuosipassi hukkaan. ;)

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

The Art of Wall-E

Luulin ajastaneeni tämän postauksen viime keskiviikolle, mutta olinkin vain tallentanut luonnoksen. Pahoittelut siis joku tätä on nyt viikon verran joutunut odottamaan, mutta nyt vihdoin ja viimein seuraava taidekirjaesittely! :)




Tämän kertaiseen taidekirjaesittelyyn sain pikkuapurinkin, kun Wall-E halusi tulla esittelemään elokuvansa taidekirjan teille. "The Art of Wall-E" (2008) kuuluu jo tutuksi tulleeseen Chronicle books -sarjaan ja on kooltaan sama kuin muutkin sarjan kirjat. Kirjan on kirjoittanut Tim Hauser ja sivuja tästä ihanuudesta löytyy 159.

Wall-E on yksi suosikkini Pixarin elokuvista, joten totta kai minun piti tämä kirja kokoelmiini saada. Kirja on aika kuvapainotteinen, mutta ihan kirjan alusta löytyy todella mielenkiintoinen muutaman sivun pituinen esittelyteksti "Introduction: Visual Storytelling". Muuten kirja on jaettu tuuttuun tapaan kolmeen päälukuun.




Ensimmäinen luku "Cinematic dictation" kertoo elokuvan suunnittelusta ja etenkin käsikirjoituksen tekemisestä – kuinka kirjoittaa käsikirjoitus elokuvalle, jossa ei ole juurikaan dialogia? Jo Walt Disneyn aikana kirjoitetut käsikirjoitukset koettiin haasteellisina, joten Disney kehitti kuvakäsikirjoitukset (eng. storyboard).

"Now, at our studio, we don't write stories. We draw them," explained Walt Disney.






Toinen luku on otsikoltaan "Trash planet" ja siitä voikin jo arvata, että luvussa käsitellään elokuvan alkupuoliskoa, joka sijoittuu hylättyyn Maahan. Pääsemme tietysti myös tutustumaan elokuvan päähahmoon ja itse rakstan sivua, jolla esitellään Wall-E:n design.

Etenkin tuo vasemmassa laidassa oleva piirros, jossa näkyy miten pieni Wall-E robotti on rakennettu on mielestäni aivan ihana. Rakastan kaikenlaisia teknisiä piirroksia, olivat ne sitten talosuunnitelmia tai robotit kokoamisen ohjeita.




Trash planet luvussa esitellään myös planeettaa peittävien valtavien roskapinojen sekä Buy and Large logon ja mainosten suunnittelu. Aina ei muista että animoidussa elokuvassa kaikki on täytynyt suunnitella alusta loppuun. Se onkin yksi syy miksi taidekirjat ovatkin mielestäni niin mahtavia, pääsee näkemään suunnittelutyön elokuvan takana ja muistaa että jonkun on täytynyt miettiä miltä kokoon puristettu roskakuutio näyttää.




Luvussa esitellään myös elokuvan toinen päähahmo EVE sekä Wall-E:n suloinen lemmikki torakka Hal. Kuten aikaisemmin mainitsin kirja on todella kuvapainotteinen ja tekstiä on vähän, mutta minusta se toimii tässä kirjassa. Toki olisi mukava lukea tekijöiden mietteitä töistään, mutta kun elokuvassakaan ei paljoa puhuta tai selitellä niin sama tyyli sopii taidekirjaankin.

Kirjassa käytetyt kuvat ovat kaikki elokuvan työprosessin ajalta, joko luonnoksia, storyboardeja tai konseptitaidetta. Jos en nyt aivan väärin muista niin kirjasta ei löydy yhtään valmiista elokuvasta napattua still kuvaa.





Kolmannessa luvussa päästään avaruuteen ja tutustumaan Axiom-avaruusalukseen, jonka mukaan lukukin on nimetty. Näiden kahden luvun välillä on muuten visuaalisesti hieno ero, joka näkyy toki elokuvassakin. Maa on hyvin lämminsävyinen, paljon murrettuja värejä ja hyvin yhtenäinen väripaletti, kun taas avaruudessa päästään kylmän viileisiin väreihin ja Axiom-aluksen sisältä löytyy paljon kirkkaita värejä ja runsasta värien käyttöä. Samat värimaailmat toistuvat myös Wall-E:ssa ja EVE:ssa.





Tietysti luvussa esitellään myös Axiomilla työskentelevät robootit sekä ihmisten evoluutio epämääräisiksi möllyköiksi. Oli hauska lukea, että vaikka Axiom on suunniteltu loisteliaaksi luksusristeilijäksi tekijät halusivat sen olevan hieman vastenmielinen paikka, niin että kukaan ei poistuisi elokuvateatterista toivoen voivansa viettää loppuelämäänsä löhöten avaruudessa.






Kokonaisuudessaan pidän The Art of Wall-E -kirjasta todella paljon ja se on nimensä mukaisesti taidekirja. Hieman jäin kaipaamaan kurkistuksia kulisseihin ja tekstiä olisi toki voinnut olla enemmänkin. Kuvia on kuitenkin runsaasti ja ne kaikki ovat tosiaan elokuvan teon eri vaiheista, joten katseltavaa ja ihmeteltävää tässä kirjassa riittää.


"Waaaall-Eeeee"

lauantai 16. syyskuuta 2017

DIY: Simppeli kangaskassi

Loppukesä hujahti ihan huomaamatta ohi ja blogi jäi muiden kiireiden takia huomiotta, mutta tökitäänpä tännekin nyt eloa uuden DIY-projektin myötä.

Minä kuulun niihin ihmisiin, joilla on aina kangaskassi mukana ja tietysti Disney-aiheinen. Nyt kun kaupatkin ovat alkaneet luopua muovikasseista, on hyvä hetki siirtyä kangaskassien käyttäjäksi! Oman suosikki hahmonsa kuvalla varustetun kassin saa taiteiltua itse todella simppelisti eli hieman huijaten, kuten vanha kuvaamataidonopettajani tapasi sanoa. ;)

Valmis kangaskassini näyttää tältä


Omaa kangaskassia varten tarvitset:
* Kangaskassin
* Lyijykynä
* Textmark-tussi tai vastaava
* Sekä tietysti kuva, jonka kassiinsa haluaa

Tällaiset luonnonvalkoiset kassit ovat yleensä aika läpikuultavia ja kuvan näkee kankaan läpi ilman kummempaa kikkailua. Jos kuvassa kuitenkin on paljon yksityiskohtia tai käytät värillistä kuvaa, jossa viivat eivät selkeästi erotu on hyvä ottaa avuksi tuttu "ikkuna ja päivänvalo" -temppu.


Kuva sujautetaan kassin sisään ja itse ainakin tykkään teipata kuvan vielä paikalleen niin ei tarvitse pelätä, että kuva pääsisi liikahtamaan läpipiirtämisen aikana. Sitten vain lyijykynällä luonnostelemaan kuva haluttuun kohtaan.

Itse tykkään hahmotella lyijärillä vain tärkeimmät linjat ja yksityiskohdat piirrän sitten paikalleen niin että mallikuva on vieressä esillä. Esimerkiksi tässä käyttämässäni Glen Keanen luonnoksessa Arielin kasvot olivat sen verran tummat, että yksityiskohdat eivät selkeästi erottuneet kankaan läpi ja ne oli helpompi hahmotella paikalleen mallia katsomalla.



Sitten vain tussaamaan! Jos mallikuvan on ottanut pois kassista, tilalle on hyvä laittaa joku hukkapaperi, sillä tussi menee helposti läpi. Paperi estää tussia sotkemasta kassin toista puolta.

Tuo käyttämäni Textmark 700 oli ehkä hieman liian paksu. Aikaisemmin olen käyttänyt Textmark 500 -tusseja ja minusta ne toimivat paremmin tälläiseen viivapiirtelyyn. Riippuu toki omasta mieltymyksestä ja kuvasta jota piirtää. Ohuemmalla kärjellä saa helpommin tehtyä yksityiskohtia ja hallittua viivan paksuutta.

Tykkään pitää kuvan aika yksinkertaisena ja luonnosmaisena, pienellä varjostuksella saa kuitenkin kivasti lisää eloisuutta kuvaan.


Ja tadaa! Valmista tuli ja aikaa meni ehkä 15min. Nyt kelpaa taas käydä kaupassa. :)

Lyijykynä kuluu aikanaan pois, joten itse jätän lyijäriluonnoksen tussauksen alle. Jos ylimääräiset lyijärin jäljet kuitenkin häiritsevät voi ne kevyesti kumittaa pois. Malta kuitenkin odottaa että tussi on kunnolla kuivunut, jottei kumittaminen sotke viivoja.

Loppukevennykseksi vielä kuva vanhasta ja uudesta vierekkäin. Tuo vanha on myös textmark-tussilla piirretty, joten aika kestävää jälkeä niillä saa aikaan. En ole kokeillut miten hyvin tussi pysyy jos kassin pesisi, mutta ehkä uskallan nyt kokeilla kun on uusi jo valmiina.


Ps. Ensi viikolla on muuten vihdoinkin luvassa se kauan vuoroaan odottanut taidekirjaesittely! Ja sen jälkeen sitten puistotunnelmia, sillä maanantaina on lähtö kohti Pariisia. :D