Pieni Merenneito Helsingin Kaupunginteatterissa

Vihdoinkin se oli täällä! Päivä jota olin odottanut joulukuusta asti ja syy kuumeiselle odotukselle tietenkin Helsingin Kaupunginteatterin Pieni Merenneito -suurmusikaali. Ensi-ilta musikaalilla oli jo 29.8 ja muutama ennakkokin ennen sitä, joten ylistystä, hehkutusta ja suitsutusta musikaalin taianomaisuudesta olin ehtinyt lukea useammasta paikasta. Kaupunginteatteri julkaisi myös instagram-tilillään aivan ihanan trailerin esityksestä ja melkein itkin kun sen ensimmäisen kerran näin.

Odotukset olivat siis melkoisen korkealla kuin eilen teatterille sipsuttelin, tilaisuuden kunniaksi tietysti disneyboundissa ja korkokengissä. Tunnelma oli ennen esityksen alkua aivan huikea, moni odotti selvästi innolla tulevaa musikaalia ja voi kuinka ihanaa oli bongailla muitakin disneyboundeja yleisöstä. Lauantai-ilta oli tuonut teatterille aika sekalaisen seurakunnan yleisöä, aina vauvasta vaariin, mutta uskaltaisin väittää että tähän näytökseen osui vielä erityisen monta Disney-fania tai ainakin Merenneito-fania ja se oli todella ihana nähdä.

Mutta vielä ihanampaa oli nähdä Pieni Merenneito -musikaali! Se oli aivan varmasti jokaisen kehun, hehkutuksen ja ylistyksen arvoinen ja luultavasti vielä vähän enemmän. Enkä sano tätä nyt vain siltä kannalta että Pieni Merenneito on minulle se satu ja Disney-elokuva, vaan esitys oli todellakin lumoava ja teatteria ihan parhaimmillaan.

Esiintyjät olivat kaikki aivan fantastisia, mutta erityinen kiitos täytyy ehdottomasti antaa Sonja Pajunojalle, joka oli juuri sellainen kuin Arielin näyttelijän vain voi toivoa olevan. Hänen äänensä ja eleensä olivat niin täydelliset, että todellakin tunsin olevani esityksen aikana osa Arielin tarinaa. Mutta tosiaan aivan loistava näyttelijäkaarti ihan kokonaisuudessaan ja jokainen ansaitsisi oman henkilökohtaisen ylistyksen. Aivan varmasti paras musikaali, joka tulen ikinä koskaan näkemään - enkä nyt yhtään liioittele.

Musikaalin tarina seurailee Disneyn versiota, mutta aivan yksi yhteen se ei elokuvan kanssa ole. Eikä tarvitsekaan olla, sillä tarinan sydän on silti sama ja ne rakkaimmat laulut ja kohtaukset löytyvät tästäkin versiosta. Musikaalissa kuullaan myös muutama uusi kappale, joista oma suosikkini on ehdottomasti "If Only" (joka kääntyi suomeksi "Jos voisin"), jota olen kuunnellut jo vuoden päivät youtubesta, joten oli aivan ihanaa kuulla se livenä.

Kappaleiden ja koko musikaalin suomennos on muuten todella hyvä ja mukaan on saatu ujutettua todella hauskoja sanakäänteitä. Itseäni tietysti ensimmäisen dubbauksen fanina harmittaa aina vähän kun joitakin termejä käännellään uudestaan ja musikaaliinkin oli keksitty ihan oma sana tinkeliharavalle ja Joonatan-lokki oli jostakin kumman syystä Skuutti, mutta pikku juttuja. Eikä niihin juuri ehdi kiinnittää huomiota, kun ihastelee lavalla olevaa väriloistoa.

Lavastus ja esityksen tekninentoteutus oli nimittäin todellakin sitä tasoa, että musikaalia ei ole turhaan kehuttu komeimmaksi mitä Suomessa on nähty. Useampaan otteeseen tuli haukottua henkeä ihastuksesta ja ihmeteltyä miten esityksestä oli saatu niin taianomainen, että välillä tuntui kuin olisi itsekin mukana tarinassa ja sukeltanut vedenalaiseen valtakuntaan.

Rakastuin myös esityksessä käytettyihin nukkeihin, joista paras esimerkki on tietysti hovirapu Sebastian ja hänen loistava näyttelijänsä Tero Koponen. Kalat, sillit, sammakot ja muut sintit saatiin nukeilla mahtavasti osaksi ensemblea ja tunnelma oli kuin Disneylandin näytöksissä, kerrassaan maagista! Puvustus muutenkin oli ihan täydellinen ja toivon että joskus edes osa puvuista saadaan johonkin näytille, koska todella ihania ja oivaltavia yksityiskohtia. Merenneitojen pyrstöt olivat mahtavasti toteutettu ja niiden liikehdintä toi mieleen hyvin mieleen liikkeen veden alla.

Jos joku vielä siis miettii että pitäisiköhän tämä käydä katsomassa, niin kyllä! Kyllä pitäisi! Äkkiä varaamaan liput, kun niitä vielä on jäljellä. Itse aloin jo vilkuilla missä välissä voisin käydä katsomassa uudestaan, koska haluan todellakin nähdä tämän fantastisen esityksen toistamiseen.


( Kuvat: Pieni Merenneito kuvat hkt.fi )

DLP2019: Synttäriyllätyksiä ja prinsessoja

Anteeksi että jouduitte odottamaan tätä reissuraporttia, mutta lupaan että tämä oli odottamisen arvoinen! Reissumme viides päivä eli perjantai oli kertakaikkiaan taianomainen. Koska syntymäpäivänä osui reissumme viimeiselle päivälle, olimme päättäneet juhlistaa merkkipäivääni jo perjantaina.

Niinpä Susanna yllätti minut aamulla ihanalla glitterilaatikolla, jonka sisältä paljastui todellinen yllätys! Ja siis oikeasti kun sanon yllätys niin tarkoitan että YLLÄTYS! En todellakaan osannut odottaa sitä ja se että Susanna oli salannut lahjan koko reissumme ajan oli kyllä kymmenen pisteen ja papukaijamerkin arvoinen suoritus.

Laatikosta paljastui Tuhkimo pinssi (jonka Susanna oli onnistunut ostamaan salaa, aikamoista ninjailua!) sekä kortti, jonka takaa varsinainen yllätys löytyi: Susanna oli varannut meille pöydän Tuhkimon ravintolasta "Auberge de Cendrillonista"! Kyllä siinä kuulkaa leuka loksahti auki ja tuli muutama kyynelkin silmään. Aivan huikean ihana lahja ja täydellinen aloitus meidän prinsessapäivälle.

Aubergeen suuntaisimme lounasaikaan, joten aamu puistossa aloitettiin tietysti perinteisesti Prinsessa Paviljongissa. Enkä oikeasti tiedä millä todennäköisyydellä on mahdollista, että jokaisella matkallamme olemme perjantaisin aina tavanneet Lumikin! Hän oli aivan ihana ja toivotti minulle hyvää syntymäpäivää heti kun huomasi pinssini. (Kannattaa siis ehdottomasti käydä City Hallilta synttäri-pinssi hakemassa, jos on puistossa merkkipäiväänsä juhlimassa.)

Ehdimme aamulla käydä perinteisesti myös Buzzin ja Hyperspacein kyydissä ennen kuin puisto virallisesti aukesi. Aamu oli sen verran sateinen että kierreltiin puistoa jonkin aikaa sateenvarjojen turvin ennen kuin liityttiin jonoon Mikin talon edessä. Vaikka oltiin Mikki tavattu jo aikaisemmin niin kyllä joka reissulla pitää käydä moikkaamassa Mikkiä myös tämän talolla.

Mikki oli tietysti aivan ihana ja ihaili kovasti meidän prinsessa-päivän asuja. Myös Mikin kanssa ollut photopass-kuvaaja oli mahtava, hän lauloi Happy Birthdayn ja otti ihania kuvia meille.

Mikin luota suunnattiin linnan luo ottamaan muutamia sadepäivänkuvia ja sieltä sitten linnan sivulla olevan Royal Castel Stagen luo odottamaan P&P Festivaalia ja prinsessojen lavaesitystä. Viime reissulla oli tämä lavaesitys monta kertaa katsottu lavan edestä, joten tällä kertaa kivuttiin hieman ylemmäksi katsomaan. Lavaa vastapäätä on korotettu parvi, jolta näkee hyvin koko lavan ja sieltä saa mahtavia kuvia!

Katsottiin loputkin tästä P&P Festivaalista kun ei muutakaan keksitty ja haluttiin tietysti nähdä P&P mahdollisimman monta kertaa, niinpä siirryttiin Castle Stagen luota linnan eteen tien varteen katsomaan merirosvoja. Vilkuteltiin merirosvoille ja prinsessoille ja festivaalin jälkeen käytiin juttelemassa tanssivan cast memberin eli Raphaelin kanssa (ig @raphaelpichenot). Raphael opetti P&P Festivaalin aikana tanssiliikkeitä puistovieraille ja muutenkin piristi kaikkien päivää, tällaisia cast membereitä pitäisi olla kaikkialla.

Aamuinen sade ja pilvinen sää olivat tehneet ilmasta aika kolean, joten käväisin hakemassa Discoverylandin kioskilta kaakaon sormia lämmittämään kun odottelimme Prinsessa Promenaden alkua sekä seuraavaa P&P Festivaalia, jonka katsoimme linnan edestä.

Meillä oli jonkin aikaa ennen lounasta Aubergessa, joten kiertelimme jonkin aikaa Main Streetin kauppoja. Ehdittiin myös sopivasti hetkellisen sadekuuron alta pois, joten ei ihan täysin kastuttu, mutta kyllä tuli sateenvarjoille käyttöä tänään.

Kun sade sitten lakkasi suunnattiin me kohti linnaa ja Tuhkimon ravintolaa! Jee! Otettiin muutamat kuvat linnan luona ja ravintolan pihalla, josta löytyy Tuhkimon kurpitakärryt, ennen kuin suunnattiin sisään. Ei jouduttu edes odottamaan vaan melkeinpä heti kun sisään astuimme meidät ohjattiin jo pöytään.

Pöydän luo kävellessämme näimme että ravintolassa olivat ainakin Tuhkimo, Aurora ja Tähkäpää! Ravintolassa on aina neljä prinsessaa, Tuhkimo ja kolme muuta, joten jäätiin jännittämään kuka neljäs prinsessa on.

Oltiin juuri ehditty istua alas ja ottaa takit pois päältä kun Aurora jo pyörähti luoksemme juttelemaan. Hän tietysti huomasi Ariel-rusettini ja kysyikin odotinko Arielin tapaamista, johon taisin vastata "ISSHEHERE?!" Aurora vastasi vähän kryptisesti että Tuhkimo oli kutsunut heidät kaikki, joten en ihan uskaltanut vielä kiljua riemusta, mutta kyllä kuulkaa innostustaso nousi huimasti kun tajuttiin että meidän molempien lemppari prinsessat saattoivat olla paikalla!

Prinsessojen lisäksi ravintolassa myös häärivät Tuhkimon hiiriystävät Suzy ja Perla, jotka tietysti tulivat myös moikkaamaan. Auroran jälkeen Tuhkimo tuli juttelemaan ja ottamaan kuvia kanssamme ja melkein heti perään saapui ihana Tähkäpää! Hän ihasteli kovasti Susannan korvia, hienoa itse-tehtyä-rusettia sekä ihanaa Tähkäpää-aiheista mekkoa. Oli niin ihanaa katsoa heidän jutteluaan kun tietää miten mahtavaa on päästä tapaamaan oma suosikkinsa. Ja Tähkäpää oli vielä niin hurjan ihana ja puhelias, aivan mahtava tapaaminen!

Mutta itse toki olin aivan tohkeissani kun näin Arielin saapuvan luoksemme! Aaaa! Kyllä oli jotain keijupölyä ja Disneyn taikaa ilmassa, kun meitä näin onnisti että molempien lempparit olivat oikeasti paikalla. Ariel oli aivan ihana ja jutteli kauan kanssamme ja sanoinko jo että hän oli aivan ihana! Ihan lemppari hahmotapaamisia ikinä I tell you. Olen niin iloinen että Susanna aina filmaa meidän reissut, koska tämä oli ehdottomasti kokemus jota haluan katsella monta kertaa uudestaan, jottei muisto haalistu.

Ehdottomasti parasta Auberge de Cendrillonissa on prinsessojen tapaaminen, mutta ruokakin oli todella hyvää. Etenkin pääruuaksi valitsemani kampela oli todella herkullista – ja varsin tervetullut vaihtelu puiston pikaruokiin. Pieni harmitus oli että jälkiruuaksi valittu "Cinderella's dessert" ei olltukaan valkosuklaa kenkä vaan jonkinlainen kakku, jossa oli Mikin pää. Hyvän makuinen sekin oli, mutta kun tuo Tuhkimon kenkä on ravintolan klassinen jälkiruoka niin tietysti olisimme halunneet sitä maistaa.

Kokonaisuutena kuitenkin Auberge de Cendrillion on ehdottomasti kokemisen arvoinen, jos hahmotapaamiset ja prinsessat ovat asioita joita puistossa haluaa kokea. Aivan ihana syntymäpäiväyllätys ja valehtelematta ihan paras tapa juhlistaa pyöreitä vuosia.

Pari tuntia ravintolassa hujahti ihan siivillä, joten melkein tuli kiire katsomaan päivän viimeistä P&P Festivaalia. Suunnattiin tietysti jälleen Main Streetille katsomaan prinsessojen showstoppia kuten muinakin päivinä. Ihana Moana tuli jälleen esityksen jälkeen halaamaan meitä! On ihan mahtavaa kun huomaa että hahmot tunnistaa ja Moanakin oli jo menossa meidän ohi kun huomasi meidät ja tuli ison hymyn kanssa halaamaan meitä. Niin ihania muistoja tuli kuulkaa tältä päivältä, että en koskaan pääse siitä yli.

Kun prinsessat jatkoivat matkaa linnan luo, me suuntasimme Fantasylandiin odottamaan paraatia. Tänään joukkoomme liittyi myös Susannan ystävä Johanne (ig @johannesjorengen), joka työskentelee cast memberinä puistossa. Olimme tietysti jo etukäteen kertoneet hänelle meidän taktiikasta katsoa paraati kahteen kertaan, joten hänkin oli valmiina pikakävelemään Main Streetille.

Saatiin taas paljon hymyjä ja vilkutuksia, paljon myös hämmentyneitä katseita Main Streetin päässä mikä oli ihan mahtavaa. Muutamat hahmot myös huomasivat syntymäpäivä-pinssini ja tulivat toivottamaan hyvää syntymäpäivää. Auroran haltijakummi Ilomieli oli erityisen herttainen kun hän kehoitti olemaan varovainen pinssin neulan kanssa etten pistä sormeani.

Paraatin katsomisen jälkeen lähdimme kävelemään ympäri puistoa ja hetken kävelemisen jälkeen päätettiin suunnata Victoria's ravintolaan syömään Mikki-vohvelit. Pakkohan oli edes yhdet Mikki-vohvelit matkalla saada, nyt kun ne kuuluvat Pariisinkin herkkuvalikoimaan.

Loppu ilta melkein menikin herkullisista vohveleista ja mukavasta seurasta nauttien. Juteltiin Johannen kanssa hänen työstään Disneylandissa ja tietysti yleisesti muutenkin Disneysta. Koska meillä ei mitään kummempaa suunnitelmaa illalle ollut niin oli mukava nauttia Victoria's-ravintolan tunnelmasta ja lämmöstä ennen kuin lähdimme odottamaan matkamme viimeistä Illuminationsia. Mielellään olisi vielä muutaman päivän puistossa viettänyt ja nyt kun puistopäivätkin olivat lyhyempiä niin jalat eivät olleet vielä ihan kuolleet kaikesta kävelemisestä.

Illuminationsin ihastelun jälkeen suuntasimme vielä Disney Villageen tekemään viimeisiä shoppailuja ennen kuin piti suunnata hotellille pakkaamaan. Nyyh! Mutta toisaalta oli ollut niin mahtava päivä, että ei oikein osannut edes olla surullinen siitä että oli viimeinen kokonainen päivä.


Oikeasti BEST. BIRTHDAY. EVER!

Disneyland Paris 2017 Haul

Ajattelin tosiaan että napsin tuolta reissuraportistani muutaman erillisen aiheen, josta haluan höpötellä vähän enemmän ja yksi niistä on tietenkin shoppailu! Tai tässä tapauksessa nyt ostosten esittely. Tämä on varmasti monen mielestä se mielenkiintoisin, joten aloitetaan tällä. Pääsenpä minäkin vihdoin sullomaan ostokseni kappeihin ja omia paikkojaan etsimään. :')

Aloitetaan vaikka näistä ihanuuksista. Peltipurkit ovat heikko kohtani, joten ei ole mikään ihme että muutama oli pakko ostaa. Oikeastaan yllätyin ettei näitä isompi purkkeja lähtenyt tämän enemäpää matkaan mukaan. Sekä Liisa että Mikki & Minni purkeissa on keksejä ja tuossa pitkässä Mikki-purkissa on värikyniä. En ole vielä keksejä maistanut, joten en tiedä miltä maistuvat – mutta ihan vain purkkien takia nämä ostin.

Olen etenkin iloinen että tuo Liisa-aiheinen purkki oli edelleen puiston valikoimassa, sillä viime reissultani ostin saman sarjan teepurkin ja halusin tämän sille kaveriksi.

Tietysti sorruin ostamaan näitä pikku purkkejakin, jotka ovat mahtavia pikku tuliaisia! Osa tosin on itselleni, sillä vanhat alkavat olla jo aika kuluneita kun ovat vuoden päivät laukussani pyörineet. Edelleen hieman harmittaa että rasioissa ei lue "Disneyland Paris" tai että 25-juhlavuodelle ei oltu tehty omaa purkkia!

Muita pikkujuttuja joita tuli puistosta ostettua olivat nämä pienet pyyhkeet, jotka "aukeavat" kun ne laittaa veteen, sekä avaimenperä ja tietysti piti saada taas tuollainen muistokolikko matkasta.

Pinssejäkin tuli taas ostettua, mutta en onneksi ihan samalla tavalla näistä innostunut kun ensimmäisellä matkalla. Ehkä se hieman helpotti että ne "must have" pinssit olivat jo kotona odottamassa, joten tällä kertaa ostin vain muistoja matkasta tai lemppari hahmoja.

Tuo Valkoinen Kani -pinssi oli liian ihana kauppaan jätettäväksi, samaan sarjaan kuului muitakin todella kauniita pinssejä, jotka olisin voinnut kaikki ottaa kokoelmaani. Stitch- sekä Ariel & Päsrky -pinssit ostin ihan vain koska he ovat suosikkejani ja nuo hymiö-pinssit olivat niin hauskan näköisiä.

25-vuotisjuhlavuoden pinssi piti tietysti muistoksi saada. Kuvassa näkyy vähän huonosti mutta pinssissä on Mikki, Hessu, Minni ja Aku juhlavuoden asuissaan ja taustalla näkyy Ruususen linna. Viimeisenä on vielä Buzz Lightyear -ajelun pinssi, joka oli ehdottomasti saatava kun onnistuimme yhtenä aamuna saamaan laitteessa high scoren eli 999999 pistettä.

Tsumeja ei tältä reissulta lähtenyt mukaan, koska ainoastakaan puiston tai Villagen kaupasta ei löytynyt Kaunotar (Lady) tsum tsumia. Enkä sitten pelkkää Kulkuria yksin halunnut ostaa. Muutenkin tsumi valikoimat olivat mielestäni aika tylsät, eikä juuri mistään sarjasta ollut kaikkia tsumeja – saati päähahmoja saatavana.

Mutta ei se mitään! Löydettiin aivan ihania ufufy-pehmoja, jotka ovat lähtöisin Japanin Disneylta ja sattuivat juuri vierailumme aikana tulemaan myyntiin myös Pariisin puistoihin. Olisin halunnut ostaa kaikki pikkupallerot itselleni, ne olivat nimittäin niin suloisia, mutta matkaan lähti keskikokoinen Stitch sekä pikkuiset Tiku ja Taku ufufyt. Tuo Stitch muuten tuoksuu aivan uskomattoman hyvältä, lapussa sanotaan että omenan kukilta, ja ymmärtääkseni kaikki keskikokoiset ufufyt tuoksuvat jollekin.

Tällä kertaa ostin myös ihanan Disneyland-albumin reissukuvilleni. Valokuva ei nyt tee yhtään oikeutta tuolle kansikuvalle, jossa on folioitu kuva linnasta ja Helinästä, jonka keijupöly kimaltelee.

Kangaskassien ystävänä piti tietysti sortua tähän ihanaan Minni-kassiin, joka oli kassalla tarjouksessa "Kun ostat X summalla saat tämän puoleen hintaan!" Tällaisia tarjouksia on lähes jokaisessa puiston kaupassa, mutta tuotteet vaihtelevat, joten kannattaa kierrellä ja katsoa mitä on missäkin kaupassa tarjouksessa.

Reissusta tuli ostettua myös hieman taidetta kotia piristämään. Tuo Liisa-printti lähti matkaan heti ensimmäisen iltana sillä en todellakaan uskaltanut riskeerata etten sitä enää löytäisikään. Onneksi se juuri ja juuri mahtui matkalaukkunikin ja selvisi taittumatta kotiin asti. Printti kuuluu samaan Disneyland Paris collectioniin kun Valkoinen Kani -pinssi. Ostin puistosta myös uuden avainnauhan, jossa on tämä ihana printti, mutta unohdin valitettavasti kuvata sen.

Jonkun figuurinkin ehdottomasti halusin. Toivoin löytäväni puistosta Ariel-figuurin, joka soittaa Under the Sea -sävelmää, mutta se oli valitettavasti poistunut valikoimista. Onneksi kaupoista löytyy paljon valinnanvaraa, joten ei tarvinnut kauaa harmitella ettei Ariel-figuuria löytynyt kun iskin silmäni tähän hauskaan Teekutsu-figuuriin. Meneillään taitaa olla syntymättömyyspäivät ja figuurista löytyykin Liisa, Hatuntekijä, Rusakko, Irvikissa sekä kovin kiireinen Valkoinen Kani, joka on jäänyt snow globen sisään. Teekuppi, jonka kyydissä hahmot seisovat, on tietenkin samanlainen kuin Teekuppi-laitteen kupit ja se oikeasti pyörii!

No sorruin kyllä myös ostamaan tämän glitterillä kuorrutetun Arielin, koska tuota isompaa figuuria ei enää löytynyt. Täytyihän minun saada suosikki prinsessani jossakin muodossa Disney-hyllyäni koristamaan. Hetki piti etsiä sellaista, jonka kasvot olivat mielestäni onnistuneesti maalattu, mutta se taitaa olla ikuinen ongelma kaikkien Disneyn figuurien kanssa.

Siinäpä taisivat olla kaikki Disneylandista, Walt Disney Studiosta sekä Disney Villagesta tekemäni ostokset, mutta kävimme tosiaan keskiviikkona myös piipahtamassa Val d'Europen ostoskeskuksesta ja sieltäkin tuli vielä muutama Disney-aiheinen ostos tehtyä.

Omat shoppailuni ovat Primarkista, josta löytyi tuo ihana lumottu ruusu -muki sekä Rouva Pannu, sekä Zing!-kaupasta, josta löytyy kaikenlaista popkulttuuri krääsää kuten tuo 100% Princess -muki. Zing! on valikoimaltaan aika samanlainen kuin EMP ilman vaatteita, joten oli kiva päästä paikan päällä näkemään tuotteita, jotka yleensä vain pyörivät selaimen mainospalkeissa.

Tuota 100% Princess -mukia olin aikaisemmin esimerkiksi EMP:ltä katsellut, joten tuli siihen nyt sorruttua kun kohdalle osui. Etenkin kun en Disneylandistä yllätys, yllätys yhtään mukia ostanut. Mukista löytyy kuvat Mulanista, Lumikista, Jasminesta, Arielista, Tuhkimosta ja Bellestä. Parasta on että mukin kahvan vasemmalta puolelta löytyy omat TOP3-prinsessani, jotka sitten aina näen mukista juodessani.

Primarkista ei löytynyt Chip-mukia, jonka olisin ehdottomasti halunnut, mutta tämä Rouva Pannu -säästölipas pelasti kyllä päivän! Voitte vain arvata mihin alan tulevia Disneyland-säästöjäni keräämään.

Primarkista löytyi myös aivan liian suloisia pussukoita ja koska oikeastikin tarvitsin isompaa toilettipussia tavaroilleni niin siinäpä oiva syy ostaa muutama uusi. Onneksi Primark on hinnoiltaan paljon edullisempi kuin Disney, joten ei tarvinnut pohtia kumman ihanista pusseista valitsen.

Zing!sta löytyi kaksi avaimenperää, joista Hampaaton ei toki ole Disney, mutta menköön tässä samalla. Ostin myös kaksi Painajainen ennen joulua -blind boxia, joista sain Halloween townin asukkaita, mutta en nyt löytänyt näitä kahta karkulaista tähän hätään. Ovat varmaan pujahtaneet jonnekin suunnittelemaan pian lähestyvää Halloweenia.

Pieni Kippo-kukkaro sekä Beauty and the Beast -manikyyrisetti ovat sitten taas Primarkista. Tuo Kippo-kukkaro on niiiin pieni että siihen tuskin mahtuu edes luottokorttia, mutta kun se oli niin suloinen niin pakkohan se oli ostaa. (Tuo tuntuu olevan toistuva syy kaikissa ostokissani...)

Belle printillä koristettu pieni manikyyrisetti taas tuli ihan tarpeeseen ja sen sisältä löytyy muun muassa kynsisakset, leikkurit sekä pinsetit.


Huh! Tulipas taas shoppailtua kaikenlaista, mutta kun täältä Pohjolasta kerrankin pääsee Disneyn aarteiden äärelle ja ihan omissa käsissä tuotteita hypistelemään niin kyllähän siinä aina hieman innostuu. Kaikesta Disneyn puiston ja Villagen puolelta ostetusta sain onneksi -10% alennusta vuosipassia vilauttamalla, joten se helpotti hieman budjetissa pysymistä. :')

DIY: Simppeli kangaskassi

Loppukesä hujahti ihan huomaamatta ohi ja blogi jäi muiden kiireiden takia huomiotta, mutta tökitäänpä tännekin nyt eloa uuden DIY-projektin myötä.

Minä kuulun niihin ihmisiin, joilla on aina kangaskassi mukana ja tietysti Disney-aiheinen. Nyt kun kaupatkin ovat alkaneet luopua muovikasseista, on hyvä hetki siirtyä kangaskassien käyttäjäksi! Oman suosikki hahmonsa kuvalla varustetun kassin saa taiteiltua itse todella simppelisti eli hieman huijaten, kuten vanha kuvaamataidonopettajani tapasi sanoa. ;)

Valmis kangaskassini näyttää tältä

Omaa kangaskassia varten tarvitset:
* Kangaskassin
* Lyijykynä
* Textmark-tussi tai vastaava
* Sekä tietysti kuva, jonka kassiinsa haluaa

Tällaiset luonnonvalkoiset kassit ovat yleensä aika läpikuultavia ja kuvan näkee kankaan läpi ilman kummempaa kikkailua. Jos kuvassa kuitenkin on paljon yksityiskohtia tai käytät värillistä kuvaa, jossa viivat eivät selkeästi erotu on hyvä ottaa avuksi tuttu "ikkuna ja päivänvalo" -temppu.

Kuva sujautetaan kassin sisään ja itse ainakin tykkään teipata kuvan vielä paikalleen niin ei tarvitse pelätä, että kuva pääsisi liikahtamaan läpipiirtämisen aikana. Sitten vain lyijykynällä luonnostelemaan kuva haluttuun kohtaan.

Itse tykkään hahmotella lyijärillä vain tärkeimmät linjat ja yksityiskohdat piirrän sitten paikalleen niin että mallikuva on vieressä esillä. Esimerkiksi tässä käyttämässäni Glen Keanen luonnoksessa Arielin kasvot olivat sen verran tummat, että yksityiskohdat eivät selkeästi erottuneet kankaan läpi ja ne oli helpompi hahmotella paikalleen mallia katsomalla.

Sitten vain tussaamaan! Jos mallikuvan on ottanut pois kassista, tilalle on hyvä laittaa joku hukkapaperi, sillä tussi menee helposti läpi. Paperi estää tussia sotkemasta kassin toista puolta.

Tuo käyttämäni Textmark 700 oli ehkä hieman liian paksu. Aikaisemmin olen käyttänyt Textmark 500 -tusseja ja minusta ne toimivat paremmin tälläiseen viivapiirtelyyn. Riippuu toki omasta mieltymyksestä ja kuvasta jota piirtää. Ohuemmalla kärjellä saa helpommin tehtyä yksityiskohtia ja hallittua viivan paksuutta.

Tykkään pitää kuvan aika yksinkertaisena ja luonnosmaisena, pienellä varjostuksella saa kuitenkin kivasti lisää eloisuutta kuvaan.

Ja tadaa! Valmista tuli ja aikaa meni ehkä 15min. Nyt kelpaa taas käydä kaupassa. :)

Lyijykynä kuluu aikanaan pois, joten itse jätän lyijäriluonnoksen tussauksen alle. Jos ylimääräiset lyijärin jäljet kuitenkin häiritsevät voi ne kevyesti kumittaa pois. Malta kuitenkin odottaa että tussi on kunnolla kuivunut, jottei kumittaminen sotke viivoja.

Loppukevennykseksi vielä kuva vanhasta ja uudesta vierekkäin. Tuo vanha on myös textmark-tussilla piirretty, joten aika kestävää jälkeä niillä saa aikaan. En ole kokeillut miten hyvin tussi pysyy jos kassin pesisi, mutta ehkä uskallan nyt kokeilla kun on uusi jo valmiina.

Ps. Ensi viikolla on muuten vihdoinkin luvassa se kauan vuoroaan odottanut taidekirjaesittely! Ja sen jälkeen sitten puistotunnelmia, sillä maanantaina on lähtö kohti Pariisia. :D